tuesday,
jul 31, 2007
[spider pig, spider pig, does whatever a spider pig does]
Kävin tänään pankkiautomaatilla ja nostin sieltä
rahaa. Se ei ehkä kaikille ole mikään Juttu, mutta koska vielä eilen kaikki rahani maailmassa olivat 0,83e, se tuntui jotenkin varsin mukavalta.
Juhlan kunniaksi ajattelin mennä tänään aikaisin nukkumaan. Nuo noin kuuden tunnin unet alkaa ottaa voimille ja päätä särkee koko ajan ja olen nurina koko ajan. Viikonloppuna oli tosi kivaa, että sen puolesta en voi valittaa. Karonkassakin oli loppujen lopuksi leppoisa tunnelma ja paljon mukavia ihmisiä, vaikka alkuun jännittikin, että tuleeko sinne ketään tuttuja oikeasti. Ja olenhan nyt käyttänyt Karin kalsareita hattuna.
(Olipa muuten kivaa nähdä Karia ja Marsua lauantaina ja eilen. Pitäisi mennä kylään.)
Populaarikulttuurinörtin paluu:
Omistin sunnuntain Potterille, nyt on viimeisinkin luettu. Ha-haa! Yksi teorioistani osoittautui oikeaksi. Mutta oli siinä silti taas joku 200 sivua liikaa turhaa jaarittelua. Eilen taas käytiin katsomassa Simpsonit (loppuunmyydyssä teatterissa, mitä kummaa). Ottaen huomioon, että en pysty Simpsoneita katsomaan ikinä yhtä jaksoa enempää, enkä välttämättä sitäkään, kokopitkä leffa oli haaste. Hyvin se meni. Ja nyt haluan Spider Pigin soittoääneksi.
Leffan jälkeen käytiin vielä kääntymässä Joksussa. Ei se jotenkin tunnu samalta ilman tupakansavua. Vuosikymmenien tupruttelu on kuitenkin jättänyt paikalle aika vahvan ominaishajun eli ihan hirveä shokki ei heti pääse iskemään. Onneksi.
// edit: vaihtoraporttini on uskomatonta dadaa.
she said she said @ 08:24 am
[] [
link]
friday,
jul 27, 2007
[eläköön eufemismit]
Olenko se vain minä, vai kuulostaako "economically challenged countries" jotenkin vähän häijyltä? On kai se ihan lempeä kiertoilmaus termille "poor countries", mutta silti.
Viime aikoina on taas ahdistanut ihan kympillä se, että kaikki ja niiden mummot ja kummitkin lukee tätä blogia. Vaihtoehtoja:
- suojaan blogin salasanalla
- hankin friends only -livejournalin ja lopetan tämän
- hankin sen journalin tähän rinnalle
- lopetan bloggaamisen kokonaan
- koitan kestää ja jatkan entiseen malliin
Tämä tunne tulee ja menee säännöllisin väliajoin, mutta ei se yhtään kivempaa tästä tee. Jonkin sortin nettipäiväkirja on ollut tauotta jo melkein seitsemän vuotta, en varmaan kokonaan osaisi luopuakaan. Tänne taas olen kirjoitellut vuodesta 2002, että sääli tavallaan olisi Tomaatit pakettiin pistää. Että en osaa päättää. Ehkä tämä nyt ei ole maailman murheista suurin, mutta silti ärsyttää. Gnaa.
Muuta ajankohtaista: Inhoan lomakkeita ja etenkin niiden liitteitä.
she said she said @ 11:10 am
[] [
link]
wednesday,
jul 25, 2007
[harmi.]
Näin sitten kävi.En voi väittää, etteikö harmittaisi tosi paljon - nimenomaan ihmisten puolesta. Vaan onhan tätä tullut jo pohdittua tässä viime päivinä ihan riittämiin, joten täällä en asiaa enää viitsi kommentoida. Moving on.
Netittömyys tuottaa ongelmia vain silloin, kun on kiireellistä käännettävää iltaisin. Supersankareista parhain eli Kaapupää koneensa kera pelasti tällä kertaa, kiitos siitä.
she said she said @ 06:37 am
[] [
link]
tuesday,
jul 24, 2007
[alanumero ja se nuori ja kaunis poika]
Sinne meni ne viimeisetkin festarit tältä kesältä. Hyvä niin, aloin olla jo aika uuvuksissa. Vaan olipas tunteiden täyttämä viikonloppu, ääripäästä toiseen mentiin ja vauhdilla. Nyt sitten seuraillaan tilannetta ja katsotaan, miten toivutaan.
Mutta olinpa pitkästä aikaa
a) tosi humalassa
b) Ruukissa perjantai-iltana niin että siellä oli paljon ihmisiäkin
Ketuttaa vähän, kun taas tuli noin tuhannelle ihmiselle huikattua, että jutellaan kohta / huomenna / myöhemmin, mutta tuliko sitä oikeasti kenenkään kanssa mitään puhuttua? Matiaksen, joo. Ja siinä se sitten olikin. Sama juttu joka vuosi. Ensi vuonna en huikkaile kenellekään mitään. Jos nyt menen ensi vuonna koko Partyyn, tällä hetkellä kun on sellainen olo, että voisi repäistä ja mennä minne tahansa muualle.
Minusta Olavin ja Uniklubin keikat oli tosi hyvät, vaikka kummatkaan ei musiikillisesti juurikaan kiinnosta. Jorailtiin. Ja se Lada oli pääasiassa kyllä jees. Parasta oli kuitenkin Samun kanssa Joensuuhun junailu, kerrankin oli juttuseuraa. Lisäksi Samulla oli Marilyn Manson -kirja, jota selailin hiljaisina hetkinä. Ikävää, että siinä on enemmän äänessä Marilyn Manson kuin Brian Warner, mutta minkäs teet. Ehkä minun mielipiteeni tässä asiassa ei ole se kaikkein painavin. Vaikka pitäisi kyllä olla.
Työt alkoi eilen. Vaan kyllä tämä on ihan oikeasti aikuistyö. Minulla on oma työpiste ja kaikkien hienouksien lisäksi oma lankapuhelin ja alanumero. Kohta on pakko varmaan alkaa käyttämään siistejä vaatteita, autiolla yliopistolla pistän muun toimistohenkilökunnan keskeltä aikamoisen hyvin silmään. Söpöstä oli, kun eilen ensimmäinen asia, joka minulle huolehdittiin oli keräilyeräkasa, jossa oli kynäteline, kyniä, terotin, sakset, liimaa, klemmareita, nitoja, rei'itin, teippiä, kumi ja viivotin. Sitten odottelin tietokonetta vielä 3,5 tuntia, mikä oli toki ihan hyvä, koska pää oli pyörällä aikaisesta herätyksestä ja tutussa paikassa eri rooliin asettumisesta.
Tylsyydestä huolimatta silti ihan kivaa olla täällä yliopistolla taas. Näin eilen Kauniin Pojan lounastauolla, paluu Joensuu-arkeen rutiineineen tapahtui siis kertarysäyksellä. Samalla tajusin, miksi päiväni ovat puolen vuoden ajan tuntuneet siltä kuin jotain epäolennaista mutta huomionarvoista puuttuisi :D
Päivän kakkapaketti, olkaatten hyvät. Sulostutti aamuani tänään televisiossa. En ehkä virallisesti kestä. Liikaa tätä tappaa varmasti.
// edit: Minulle huomautettiin, että olen saattanut kertoa ehkä liian avoimesti työjutuista. Mielestäni näin ei vielä käynyt, koska olen tällaisia asioita kyllä miettinyt ja pitänyt normaalisuodattimen päällä, mutta parempi editoida pois kuin harmitella myöhemmin. Juup.
she said she said @ 12:21 pm
[] [
link]
wednesday,
jul 18, 2007
[koneen ääreltä rentoilun ohessa]
Rokki sujui leppoisissa merkeissä vaikka vähän stressailinkin käännöshommista taas, olenhan minä. Mutta jotenkin jäi kyllä parempi fiilis kuin viime vuonna, oli parempi tunnelma jollain tasolla nyt (tosin juuri arkistosta tarkastin, että ihan hyvä fiilis jäi silloinkin). Tietysti se, ettei festari ollut mitenkään pullollaan itselle tärkeitä artisteja auttoi aikatauluttamisessa huomattavasti.
Mutta nyt on ongelma: mennäkö karonkkaan vaiko ei? Hmm. Perjantaihin mennessä pitäisi päättää.
Ville Leinonen & Chrisse Forever Band oli ihan liian ihana. Huh. Yhdistettynä sitä edeltäneeseen Ukkosmaineeseen viikonlopun positiivisuusannos olisi ollut jo siinä. Ja sitten vielä Tuomo ja VHB päätösklubilla ihan järjettömän hyvine keikkoineen siihen päälle. Uh. Tuli tupla-annos sitä Kaakkuriakin sitten nähyä sunnuntaina, korvasi Ruisrockin menetystä. Hehhehee.
Muuta viikonlopun aikana enemmän tai vähemmän bongattua: Rubik, Porcupine Tree, HIM, Emma Salokoski Ensemble, Magenta Skycode, Maria Gasolina, Vihreä maa, Risto, Tiktak. Toisia paljon, toisia vain muutama biisi. Jotku vakuutti enemmän, jotkut vähemmän, jotkut ei ollenkaan. Ja niinhän sen pitääkin mennä.
Pääpaino silti tällä erää käännösten ohella hengailussa ja tuttujen moikkailussa, ei niinkään musiikissa. Mutta tuli juuri Leinosen ja etenkin Tuomon ja VHB:n aikana itsekin fiilisteltyä ja pistettyä jalalla koreasti niin antaumuksella, että tiesi festaroineensa. Kuten jo toisaalle vähän tarinoin, tätä Suomen rokkimeininkiä siellä Briteissä olikin ikävä.
Mutta nyt väsyttää. Ihan liikaa. Tulevan viikonlopun SBP-riennot tuntuu mahdottomuudelta. Millalle kyllä jo maanantaina sanoin, että onneksi Partyissa ei ole ketään artistia, josta etukäteen olisi ihan fiiliksissä, niin täysillä kaikki mehut se VHB sunnuntaina vei. Sanoisin, että oli (festaripakollisesta lyhyydestään huolimatta) ehkä paras kyseiseltä pumpulta ikinä näkemäni. Ja näin sentään sen uuden vuoden keikankin hei. Bändin energia tuntui siirtyneen jollekin ihan uudelle tasolle, sellaista täyttä heittäytymistä en ole nähnyt missään toviin. Vaikuttavuudessaan jotain ihan käsittämätöntä. Keikan jälkeen olin hyvän tovin vain sanaton satunnaisia "siis voi helvetti"-henkisiä lausahduksia lukuun ottamatta. Mikä oli ehkä ihan hyvä, koska se antoi tilaa saman kotimatkan omanneelle
Peralle Terhille jakaa kehittyneet analyysinsa (miten olinkaan ne viime kesästä unohtanut?).
Lisää Tietoa: Huolimatta Ville Leinosen jännittävistä lanneliikkeistä, Kie von H. on edelleen suosikkini kaikista lavaliikkujista ikinä.
Haluan muuten uuden kameran. Tuo vanha on niin räppänä ja hidas, että hermo ei kestä. Kuitenkin kuvaan pimeissä tiloissa aika paljon, joten olisi kivaa, että joskus kuvien puuroprosentti olisi vähemmän kuin 98. Tämä palautui mieleen taas, kun yritin napata säällistä kuvaa Tuomosta orkestereineen hyvän tovin. Uraa.
Maanantaina unohdin käydä passikuvassa uutta ajokorttia varten, mutta sen sijaan ehdittiin kyllä Dollyyn (uu), Houkutukseen, moikkaamaan Kristaa ja Viiviä, herätelevyostoksille Anttilaan ja tietty katsomaan uusi Harry Potter. Syvällistä pohdintaa leffasta eivät aivoni nyt kykene tuottamaan, mutta todettakoon nyt, että se oli minusta paljon parempi kuin edellinen, vaikka olikin oikomisessaan häikäilemätön. Sirius jäi mielestäni edelleen täysin vaille kunnollista kosketuspintaa, minkä huomasi etenkin siitä, etten edes tirautellut elokuvan lopussa. Minusta Ralph Fiennes on aika kool Voldemort ja siksi ketuttikin, kun leffassa jotkut teinit (täysin sovistusti) kikattelivat aina Voldemortin näkyessä syöden siten hyvää elokuvakokemusta kaikilta muilta. Daniel Radcliffe vaikutti inan moniulotteisemmalta kuin ennen, mutta silti Rupert Grintin Ron on minulle edelleen lyömätön. Luciuksen tukka oli ohuempi kuin ennen, mutta Jason Isaacs on silti herkullisen inha. Niin, ja se tyttö joka esitti Lunaa oli aika hyvä kyllä. Ja Neville, Fred & George, påp!
Olen saattanut addiktoitua ruismuroihin.
she said she said @ 01:54 pm
[] [
link]
tuesday,
jul 10, 2007
[kertakäyttösadetakki + pahvikahvi + timo = kesä]
Edetkäämme kronologisessa järjestyksessä:
kuvia Lontoosta, olkaatten hyvät. Pahvi-Milla ja isopäinen sisarensa muine ystävineen neljän päivän suurkaupunkiseikkailulla.
Ruisrock starttasi aika väsyneissä merkeissä. Edelissen illan synttärikekkereiden ja BFS:n levynjulkkarikeikan päätteeksi Emppu oli nukkunut kolme tuntia, minä tunnin. Vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ehdittiin kuitenkin tavaroinemme kaikkinemme kahdeksan bussiin ja oltiin Turussa kymmenen jälkeen. Kaupan kautta Tiinan ja Mikon kotosalle hengailemaan toviksi ja Edin ja mikrolasagnen myötä päivä alkoikin näyttää vähän paremmalta. Päätettiinn yrittää suunnata Ruissaloon hyvissä ajoin, mutta niinhän siinä sitten kävi, että missattiin Rubik ehkä viidellä minuutilla. Vähän harmitti, mutta kestin urheasti ja Sahara Hotnights paikkasi vähän murhetta. Oli kyllä vähän hölmö ja epäuskoinen olo, kun keikalla oltiin järjestäen 5-10 vuotta vanhempia kuin kaikki muut. Tilanne tosin kääntyi päälaelleen, kun siirryttiin kuuntelemaan Sir Elwoodin hiljaisten värien loppukeikka. Ehdittiin kuulla vain neljä biisiä, mutta kyllähän siitä kesäolon silti sai aikaiseksi (vaikka se hiton Perunamaa-rallatus ja Kymmenen tikkua laudalla ovatkin mielestäni kaukana bändin parhaimmistosta ja ne juuri kuultiin..).
Aurinko paistoi ja sen kunniaksi oluttelttaan yksille. Tuoppituokiota säesti D'espairsRay, joka parani koko ajan, mitä pitemmälle keikka eteni. Tuoppitaukoa seurasi luonnollisesti nachotauko, joka tosin aiheutti Marillionin missaamisen. Harmi, kuulin sunnuntaina sen olleen erinomainen. Mutta kuultiinhan me Ne luumäkiä sen sijaan, eihän tuossa jaossa voi kuin voittaa. Tai sitten ei. Mutta saatiinpahan ainakin syy muistella Tappajatomaatteja eli ei mennyt hukkaan tämäkään :D
Zen Cafe kokonaan ja sitten seurasikin täysi hyytyminen. Emppua ei Ismo Alanko Teholla kiinnostanut, joten itsekin uupuneena joustin sen näkemisestä (mutta ruaa, nyt kyllä ottaa vähän päähän). Toinen tuoppi- ja lepäilytauko ja sitten uudella energialla The Arkia katsomaan. Ei se nyt ehkä niin järisyttävä kokemus ollut kuin viime kesänä, mutta hyvä meininki silti. Ostinpa sitten uuden levynkin, kun se 15 eurolla irtosi. Aika diskovaikutteista, mutta pirteää kuitenkin. Parempi minusta kuin se edellinen. Kuunneltiinpa sitten tovi Crashiakin, mutta sitten nukkumattomuus alkoi käydä liialliseksi. In Flamesia olisi pitänyt odottaa 25 minuuttia ja siinä vaiheessa se tuntui iäisyydeltä. Eli eikun takaisin Tiinalle ja Mikolle. Pari tuntia kyettiin jopa olemaan sosiaalisiakin - mikäli parin tunnin hepuli lasketaan sosiaalisuudeksi.
En ole ehkä ikinä nukkunut niin hyvin kuin siinä olkkarin lattialla patjalla lauantain ja sunnuntain välisen yön. Ihanuutta oli se. Aamujutustelun jälkeen takaisin kohti Ruissaloa, jossa alkoi juuri ennen portteja tietysti sataa. Eipä mitään. Sadetakit päälle, kahvikupit käteen ja Timo Rautiaista etäältä kuuntelemaan. Minussa lienee vikaa, mutta tuo kaatosade+kahvi+Timppa aiheutti ihan hillittömän kesäolon, josta tuli hyvä mieli, joka jatkui koko sunnuntain. I-ha-naa. Enemmän kiinnostavia artisteja odotellessa mentiin katsomaan Irinaa, jonka musiikki ei vieläkään nappaa, mutta karismaattinen esiintyjä se kyllä on. Emppu lähti katsomaan Jonna Tervomaata, minä Mokomaa. Keikka oli sanoinkuvaamattoman hyvä ja sadekin taukosi toviksi, hyvä mieli vaan vahvistui.
Ruokatauko ja Turisaksen ihmettelyä (mitä helvettiä?) ja sitten "katsomaan" Apulantaa. Voisiko joku jo lopultakin kertoa, onko siinä Apulannassa mitään katsottavaa? Minä en ole ainakaan vielä keksinyt. Nostalgia-arvo on kova ja biisitkin hyviä, mutta liveinnostusta en oikein jaksa ymmärtää... Tosin pisteitä siitä, että soittivat Madon. Olin unohtanut koko kipaleen(!).
Hyvissä ajoin Telttalavalle passiin, että päästiin suht eteen VHB:tä katsomaan. Tämä oli kaikin puolin hyvä veto, koska saatiin istua ensimmäistä kertaa kuuteen tuntiin. Jalat kiittivät. Keikka oli ehkä noin täydellisyyttä maailman lujimmalla ollutta bassoa lukuunottamatta. Muta festaritennareiden sisällä ei paljon haitannut, eikä sekään etten puolivälin jälkeen nähnyt juuri mitään (pitkät pojat voisivat suosiolla päästää meidät teletapit eteensä sanon minä). Keikan jälkeen hieman jutustelua muutaman foorumilaisen kanssa ja liikenipä Mikoltakin taas jokunen tovi meille, mikä oli myöskin aika parhautta. Sitten kohti Turun keskustaa, josta Memma nappasi kyytiin. Uuvutti ja uupumus kiukutti. Olin aika kukkanen jonkun tovin kunnes mieli taas parani ja kotimatka meni taas hepuloidessa.
Summa summarum, valitettavan paljon bändejä tuli missattua mutta monia hyviä tuli myös nähtyä. Ja ennen kaikkea huolsimme Empun kanssa parisuhdetta ihan urakalla. En oikeasti muista, koska oltaisiin viimeksi tehty kaksin jotain satunnaisia (ja harvinaisia) teekupposia lukuun ottamatta paitsi nyt paluuni jälkeen. Oli hirmu kivaa eikä siksi harmita ihan järjettömän hintaiset liputkaan.
Mutta voi festaritennarini! Niissähän on reiät molemmissa pohjissa kahdessa kohtaa ja juttuja menee siis pohjien kautta sisään. Minä ja pinkit tennariparat kestimme urheasti vielä hiekan, kivet, puunsäleet ja veden, mutta voipi olla, että se sunnuntainen muta oli jo liikaa. En tiedä, miten ne selviytyvät vielä kahdesta tulevasta viikonlopusta. Kenkäpoloiseni.
Postasin vähän
muitakin kuvia Facebookin taikakansioihin.
Tajusin muuten, että tuo sunnuntai oli viides VHB-keikkani. Sen kunniaksi pieni valikoima menneitä kommentteja.
- Provinssi 18.6.2006: Sanoisin silti, että Ark ja VHB olivat viikonlopun kohokohdat. [...] VHB oli myös aivan ihana. Olen ihan valmis unohtamaan kriisini Mikon äänestä, ei haittaa enää yhtään. Nyt haluan sen levyn.
- Joensuu 5.10.2006: Von Hertzen Brothers. Voi parhautta. Oli ehkä oikeesti parasta pitkään aikaan, hieno (ja pitkä) setti ja kaikki vaan jotenkin osui kohdalleen. Ja taas olin eturivissä ilman kyynärpäätaktiikkaa. [...] Toisaalta tämä on aika piristävää, toisaalta vähän hassuttaa ja hävettää. Vaan olenpahan aiheuttanut hilpeyttä kanssaeläjilleni. Ja nämä JNS-tutut ovat nähneet vilauksen 15-vuotiasta minua.
- Kouvola 20.10.2006: The gig was lovely again. The atmosphere wasn't as intimate as it was at the Joensuu gig, but the energy made up for it very nicely. I just really like to see them play, it's rather hypnotic on some level. [...] It's just wonderful to see people do something they're so good at and so evidently enjoy. Beautiful.
- Helsinki 31.12.2006: Keikka oli muutenkin mahtava. Jotenkin päädyin taas eturiviin keskelle ja oli hienoa. Ja pystyin jopa seurailemaan hyvin, koska lava oli korkea eli ei tarvinnut ihan nokatusten Mikon kanssa tällä kertaa olla (välillä tosin näin pelkkiä sääriä, mutta ihan sama). [...] Ai niin, ja kyllä se Kaakkuri on ihan paras. \o/
Ihana kehityskaari havaittavissa tuossa. Alkaa itseäkin vallan hymyilyttää.
En muuten nähnyt Kaakkuria sunnuntaina laisinkaan, kun kameramies oli asemoinut itsensä juuri siihen eteen. Olen murtunut. Paremmalla onnella ensi kerralla.
she said she said @ 02:44 pm
[] [
link]
wednesday,
jul 4, 2007
[hamppukasa]
Olen koko ajan ajatellut, että postaan kunnolla fiiliksiä ja ajatelmia sitten kun teen viimoisen Englanti-kuvapäivityksenkin. Mutta kun on hajauttanut tavaransa ja olemisensa ja tiedostonsa niin moneen fyysiseen paikkaan, suunnitelman toteuttaminen on sula mahdottomuus.
Ja nyt kaikki fiilikset ja ajatelmatkin ovat vanhentuneet. Möö.
Huomenna tulee ensimmäinen viikko Suomessa täyteen. En ole vielä ihan tottunut, outoa on. Ja ihmiseksi jolla ei seuraavasta rahapäivästä ole tietoakaan, olen shopannut ihan liikaa (sain nerokkaan ajatuksen mennä Selloon eilen). Ostossaldossa mm:
- uudet pinkit tennarit
- lyhythihainen kauluspaita
- tunika
- jättihuivi
- juoksulenkkarit
- kahden päivän lippu Ruisrockiin
- The Notebook* & Sky Captain and the World of Tomorrow
Housut puuttuu vielä. Tänään oli virallinen iskän, Millan ja minun humputuspäivä, mutta en ostanut kuin festaritarpeistoa kuten laastaria, huulirasvaa ja kosteuspyyhkeitä - ja nekin maksoi iskä.
Turku siis kutsuu taas, hassua. Kyllähän sitä reilussa viikossa sinne kahdesti kuuluu ehtiä. Poppop. Näen paljon kivoja juttuja, esim Arkin ja VHB:n hei. Ja tuleepahan kyläiltyä Tiinalla ja Mikolla samalla, vaikkakin vain nopeasti. Pelkään silti pahoin, että aivoni sulavat ja korvani poksahtavat tässä kuussa. En ole ollut rokkikeikalla sitten uuden vuoden (jazzia Dukessa ei lasketa - ihan jo sen takia että jazz ei ole rokkia) ja nyt sitten on kolmena peräkkäisenä viikonloppuna festarointia tiedossa. Mutta kivaa silti mennä Ruisrockiin, en ole ikuna ollut.
Kesä viilettää! Pari viikkoa enää ja sitten alkaa työt. En voi kieltää, etteikö tekeminen olisi tervetullutta, koska olen kuitenkin lomaillut 8.5. lähtien. Mutta toisaalta olen nyt viimeinkin oppinut oikeasti lomailemaan, joten jatkaisin hengailua ihan mielelläni.
* Ostin Notebookin, koska noin kaikki sen nähneet ovat menneet siitä ihan pähkinöiksi ja se tuli halvalla vastaan Anttilan alessa. Tuota... !! Ehkä yksi kauneimmista ja kauheimmista ikinä tehdyistä elokuvista. Vaikutuin. Ja jos Ryan Gosling (tai RG:n aikuinen Noah) ei ole maailman söpöin mies, en voi kestää, koska tuo oli jo ihan liikaa ja mikään ei voi ehkä olla ihanempaa. Uaa! Täällä sitten huokailtiin ja vetisteltiin vuorotusten. Nyt en sitten tiedä, haluanko nähdä elokuvan heti uudestaan vai vaihtoehtoisesti en enää ikinä. Hankalaa. Mutta voi kun se oli ihana.
Hiukseni näyttävät epämääräiseltä hamppukasalta, pakko tehdä jotakin.
Also, liian kuuma. Haisen kuin joku tosi pahanhajuinen juttu.
she said she said @ 09:11 pm
[] [
link]
