sunday,
may 27, 2007
[oh my god, it's gary coleman!]
Perjantaina oli luppoaikaa, joten kävelin ympäri Lontoon Westendiä eksyen pari kertaa aika lahjakkaasti. Vaan mitäs tuosta, löysinpähän kaikkea kivaa ja ehdin silti kaiken mitä olin suunnitellutkin. Mutta sen kyllä sanon, että Convent Gardeniin meneminen, etenkin ilman rahaa, on aina ehdottoman huono idea.
Visa on kyllä infernaalinen keksintö.
Teatterissa oli taas balcony suljettu ja minut siirrettiin jälleen grand circleen. Huomasin vaihteeksi, että kannattaa olla hymyileväinen tyttö, koska palvelu oli taas normaalia parempaa. Mystistä. Ja sain jopa huippupaikan toisen rivin keskeltä \o/
Avenue Q oli kyllä niin parhautta, ettei mitään rajaa. Käsken kaikkia maailman ihmisiä, joilla on siihen pienikin mahdollisuus, mennä katsomaan sitä ihan mihin vaan. Olen tietysti täsmälleen esityksen kohderyhmää, mutta muutama kohta kyllä kolahti niin kovin, että tipahdin täysin. Tosin nauroin käytännössä koko esityksen läpi muutenkin.
Tunnarin jälkeen tulleesta avausbiisistä:
What do you do with a B.A. in English,
What is my life going to be?
Four years of college and plenty of knowledge,
Have earned me this useless degree.
Niin.
Ja ehkä It Sucks To Be Me kokonaisuudessaan puhutteli jonkun verran :D
Tykkäsin kaikista nukeista ja näyttelijöistä ihan tuhottoman paljon, mutta suosikkihahmot oli ehkä kuitenkin Nicky ja Rod. Voi voiii...
Ja miehet nukkehahmojen takana, Simon Lipkin ja Jon Robyns, olivat molemmat ihan liian ihania. Paitsi että molemmat olivat oikeastikin ilo silmälle, olivat myös niin taitavia, että meinasi pää hajota. Että ei paljon haitannut, että Simon oli myös Trekkie Monster ja toinen Nalleista ja Jon Princeton eli periaatteessa päähenkilö. Voi lääh. Noista pojista kuullaan vielä, sanokaa minun sanoneen. Ja jos ei kuulla, voitte silti sanoa minun näin sanoneen, koska silloin kyseessä on huutava vääryys.
Nalletkin olivat huippuja, jokainen tuntee tyypin. Brittiversiossa yltiösöpö karvakaksikko on vain "Bears", mutta jenkkiversiossa nimi on "Bad Idea Bears". Nepä. Tyypit, jotka ilmaantuu aina jostain puun takaa absinttidrinksujen kanssa, kehottavat ostamaan viimeisillä rahoilla sikspäkin sijaan korillisen kaljaa koska "se säästää" tai tuovat masentuneelle kaverille lahjaksi köyden. Surullista. Mutta mites se meneekään.. And you laugh because they're based on truth. Niin.
Saatoin ostaa soundtrackin. Ja pinssisetin (Logo, I Ruv U!, If you were Gay, I'd shout Hooray!, The Internet is for PORN!!!). Kuten sanottu, visa on infernaalinen keksintö.
Rakastan taas YouTubea.
+
If You Were Gay - Nicky ja Rod jenkkiversiossa. Repeilen tälle edelleen.
+
Royal Variety Performance - Toimiva medley ja Lontoon tyypit näkyvillä. It Sucks To Be kokonaisuudessaan. Rod, Nicky
ja Princeton.
+
Avenue Q:n mainos - Simon treat :P
+
Fake That - Täydellisyyttä!
Ja YouTuben ulkopuolella on vielä ehkä maailman ihanin Nickyn, Rodin, Simonin ja Jonin haastattelu.
Theatre247.com --> On demand. En halua tietää, kuinka monta kertaa katsoin tuon eilen illalla.
<3
Tuplaihanuutta.
she said she said @ 03:12 pm
[] [
link]
thursday,
may 24, 2007
[bobby, bobby, babababababababa]
Kaikesta jännityksestä huolimatta eilisen konsertti meni ihan tuhottoman hyvin. Oli niiiiiin kivaa, etten meinannut kestää! Harmitti, kun Henna ja Sue eivät päässeet ja Pat & co. itse asiassa eksyivät Glensiden kampukselle, eivätkä siksi ehtineet paikalle. Mutta minulla oli Kiara, joten kaikki ok.
Lopullinen ohjelma näytti jokseenkin tältä:
1. puoliaika
Avenue Q:
- The Avenue Q Theme
- There's a Fine, Fine Line (soolo)
- For Now
Sweet Charity:
- Rhythm of Life
Chess:
- I Know Him So Well (duetto)
Rent:
- Season of Love
Can You Guess:
- Sondheim Selection (Comedy Tonight, Not While I'm Around/Losing My Mind (soolo)/Send in the Clowns, Company)
2. puoliaika
Chicago:
- Razzle Dazzle
Closer Than Ever:
- Doors
Phantom of the Opera:
- Wishing You Were Somehow Here Again (soolo)
Anything Goes:
- Blow Gabriel
South Pacific:
- This Nearly Was Mine (Jaken taivaallinen soolo)
Kiss of the Spider Woman:
- Dear One
Miss Saigon:
- Movie in My Mind (soolo)
- I Still Believe (duetto)
"Competition Time!!"
- Rogers & Hammerstein Selection (My Favourite Things, I Whistle A Happy Tune, Happy Talk, June Is Bustin' Out All Over, Oh What A Beautiful Morning, The Lonely Goatherd, Oklahoma)
Mitään ei suuremmin mokattu, mutta erityisesti Rhythm of Life, Comedy Tonight, Company, Doors, Dear One ja Oklahoma meni niin hyvin, että kylmät väreet vaan meni selkää pitkin. En tiedä, miltä se yleisöstä tietty näytti, mutta ainakin lavalla tuntui hyvältä.
Nyt harmittaa, kun ei enää ole Showstoppersia ja kaikki nuotitkin piti palauttaa. Huokaus. Iania kiitin, ja Fionan kanssa vaihdoin heipat, mutta muuten en edes ihmisille sanonut, että kiitos kivasta keväästä. Mutta ehkä se ei haittaa, ei me muutenkaan erikoispaljon koskaan siellä harjoituksissa puhuttu.
Konsertin jälkeen sain Evalta ja Alexilta kukan - joka oli peräisin Melille osoitetusta isosta kimpusta :) Olin silti otettu. Sitten suunnattiin Kiaran kanssa perinteiselle beer&burgerille, kun kummallakin oikean ruuan syöminen oli päivän mittaan jäänyt vähemmälle. Sain Kiaralta ihan mahtavan leopardikuvioisen kumiankan lahjaksi. Sen mukana tuli lappu, jossa luki "honouring the Finnish tradition... this is
NOT a chicken!". Kaverin nimi on vielä hakusessa, mutta Not Chicken, Chicken Man ja Tom ovat kaikki vahvoja ehdokkaita. Viimeinen olisi osuvin, mutta ehkä myös ilkein. Saa nähdä. Ellei sitten Hunt, sukunimen mukaan.. hmmhmm.
Nyt on vähän haikea olo, koska Kiara lähti tänään pois. Kokonaan. Vielä en osaa olla ihmeissäni, mutta ensi viikkoon mennessä se kyllä iskee. Möh.
she said she said @ 07:36 pm
[] [
link]
wednesday,
may 23, 2007
[kypsää ajattelua]
Otetaanpa kiva hypoteettinen tilanne: lauluryhmän konsertti seuraavana iltana. Teoriassa olisi järkevää olla rauhassa kotona, katsella vaikka juuri Amazonilta saapunut Harold & Maude, kerrata laulujen sanoja ja niin edelleen.
Vähemmän hyvä idea on lähteä poikaystäväänsä kettuuntuneen puolalaisen kanssa kaupungin suurimpaan yökerhoon "parille" iltana, jolloin sisäänpääsy on ilmainen ja kaikki juomat £1.20. Vähemmän hyvän idean kruunaa se, että kerää paikalle lisää ihmisiä ja sitten valvoo ihan liian myöhään eli noin aamuun.
Olen silti elossa, vaikka freesimpiäkin päiviä olen nähnyt. Hyvä näin.
Jänskättäisi vähän. Tukijoukot saapuvat paikalle, olen huojentunut.
(Tällä kertaa paikalla ei onneksi ollut yhtään 15-vuotiasta puolalaista, joten jotain parannusta perjantaihin nähden on tapahtunut.)
she said she said @ 03:31 pm
[] [
link]
friday,
may 18, 2007
["Passion, you see, can be destroyed by a doctor. It cannot be created."]
Jaajaa. Taisin valehdella edellisessä entryssäni, mutta koin eilen illalliskutsuun vastaamisen tärkeämmäksi kuin bloggaamisen jostain täysin käsittämättömästä syystä. Nyt kuitenkin on aika Equus-kommenttien.
Olin näytelmän sadannessa esityksessä, mikä on aika kuulia. Kävi taas tuuri istumapaikan kanssa eli piippuhyllyn viimeiseltä riviltä ostamani halpislippu (£10) oli jostain syystä vaihdettu alemman parven takariviin, josta näki ihan uskomattoman hyvin. Vähän tunnelmaa latisti, että edessä istui taas ehkä maailman rasittavin teini, mutta toiseksi puoliajaksi siirryin sitten tyhjälle paikalle reunaan ja sain katsoa sen rauhassa ilman vääntelehtimistä, kännykän valoa, rapinaa ja kitinää. En tajua.. Vaikka näytelmässä olisi Daniel Radcliffe, niin ei se mun mielestä tarkoita sitä, että sinne pitää raahata vastentahtoisia teinejä tekemään jotain teema-analyyseja. Etenkin kun kyseessä on Equus, jonka teksti teemoineen oli äärimmäisen rankka. En mene sen enempää tässä yksityiskohtiin, mutta juonitiivistelmän lukekoon ken haluaa vaikkapa
täältä. En nyt tarkoita sitä, että teinit olisivat tyhmiä eivätkä ymmärtäisi mitään, mutta ei tuollaista näytelmää saa pilata keneltäkään pakollisilla muistiinpanoilla, kyllä se sen verran keskittymistä ja heittäytymistä vaatii.
Minusta näytelmä oli kyllä nappivalinta, jos lapsitähden leimasta eroon haluaa. Ja rohkea veto kaikin puolin, sillä Alanin rooli on ihan tuhottoman haastava. Eli pisteet master Radcliffelle siitä, ettei mennyt siitä mistä aita on matalin. Toisaalta Equus oli siinä mielessä takuukamaa, että se oli jättihitti ekalla kierroksellaan 70-luvulla (Alan Strangina silloin muuten liki legendaarinen
Peter Firth, fiction kakkosen käyneitä enkkiksiä saattaa kiinnostaa :P). Toivon kyllä ihan tosissani, että näyttelijöiden ja etenkin Danielin kanssa on keskusteltu nämä asiat läpi, koska en jaksa uskoa kenenkään 17-vuotiaan, jos muidenkaan, olevan kypsä käsittelemään tuota kaikkea itsekseen.
En ole tekstiä koskaan lukenut enkä muita versioita nähnyt, joten en tiedä, onko ohjaajan vika vai mistä johtuu, mutta etenkin Hesther hahmona tuntui tosi päälleliimatulta. Harmi, sillä Hestherin funktio Dysartin kannalta on olennainen. Toisaalta taas sekä Frank että Dora Strang olivat ihan mielettömän intensiivisiä tulkintoja, tempasivat mukaansa heti. Olin vähän yllättynyt siitä, kuinka vähän olin vaikuttunut Richard Griffithsistä. Ei se huono ollut, mutta jotenkin se läsnäolo ei ollut ihan sellaista, mitä Dysart olisi vaatinut. Voi tietysti olla, että oli vaan huono päivä, mene ja tiedä.. Pakollisena kommenttina on myös todettava, että se Griffithsin maha on kyllä valtaisa. Kuulin että ensi-illan jälkeen oli pitänyt ujuttaa isoimmat tähdet ikkunasta, kun takaovella olevat fanit olivat ihan hysteerisiä. En vieläkään ymmärrä, miten se onnistui Griffithsin kanssa. Ah well. Ihmeellinen on maailma.
No juu. Olin kyllä ihan tosi vaikuttunut kaikista hevosista. Ihania! Kyllä oli taas tanssijat paikallaan, kehonkäyttö oli ihan uskomatonta. Ja hevosten kunkku oli tottahan toki Nugget. En edes etukäteen tiennyt, että Will Kemp on tuossa näytelmässä ja voi kun se oli niin iiiihana. Toisaalta tämä johtuu ehkä siitä, että Will Kemp
on ihana, on se sitten Gap-mainoksessa tai Van Helsingissä (olen edelleen sitä mieltä, että herra Kemp oli kyseisen kökkörainan paras asia).
Ja sitten osaan, mitä kaikki potteristit ja estrogeeniyleisö kuitenkin odottaa.
Daniel Radcliffe.
Niin.
Suurin motiivinihan mennä ylipäätään katsomaan koko Equusia oli nähdä Radcliffe lavalla, koska mielestäni se on Potterina pökkelö ja vaisu. Halusin nähdä, onko julkkisstatus mitenkään oikeutettu.
Kuulkaa tyypit, on se.
Ei se mitenkään mieltä räjäyttävän hyvä ollut, mutta ei tarvitsekaan olla, se on kuitenkin vasta 17. Nostan hattua uskalluksesta, suorituksesta, kaikesta. Kuten jo mainitsinkin, Alan on ihan tosi haastava rooli ja kyllä Daniel siitä minun mielestä täysin kunnialla selviytyi. Nostan hattua myös siitä kohutusta alastonkohtauksesta (Kassu on niiiin katkera että näin sen ja se ei, hehehehee) - moinen olisi aika tempaus kelle tahansa 17-vuotiaalle, saati tuollaisella julkkistaakalla varustetulle ihmiselle. Eikä siinä kohtauksessa vaikeinta ollut se 10 minuuttia alasti oleminen. Teki niin pahaa Alanin puolesta että oksetti. Että pointsit kotiin Daniel.
Hajotuttaa kyllä, kun ihmiset herneilee siitä alastomuudesta. On kuulemma lapsipornoa. En kestä! Jos se kohtaus oli pornoa, tai edes erotiikkaa, joudun taas olemaan Kekkonen. Pölhöt ihmiset. (Minun mielestäni näytelmän eroottisin ja myös intensiivisin kohtaus oli ensimmäisen puoliajan lopulla Alanin ja Nuggetin/Equusin välillä, Danielilla turvallisesti housut jalassa. Tästä on kahta jyrkkää mielipidettä, ne jotka eivät jaa kantaani saavat puolestani olla rauhassa sitä mieltä, että siinä oli kyse vain psyykkisesti epävakaasta ja harhaisesesta pojasta ratsastamassa suosikkihevosellaan.)
Toinen täysin käsittämätön herneilyn aihe on Danielin/Alanin tupakointi. Huono roolimalli blaablaa. Joo, no. Ymmärrän pointin roolimallista lapsille ja nuorille. Mutta olen myös sitä mieltä, että jos ei osaa omilla aivoillaan ajatella tuon vertaa, ei ole asiaa katsomaan Equusia. Lisäksi Alan tupakoi, sillä tavalla Peter Shaffer sen kirjoitti aikoinaan. Miksi sitä pitäisi lähteä muuttamaan siksi, että näyttelijä on myös Harry Potter? Sitä paitsi 17-vuotias saa täysin laillisesti polttaa tässä maassa (vielä, laki muuttuu tänä vuonna). Että syökää päänne tekopyhäilijät. En minäkään tupakoinnista tykkää, mutta teatteri on teatteria. (Ja aika kovin poskareilta näytti se sauhuttelu vielä kaiken lisäksi.)
Olin keskiviikkona ihan Daniel-hypetyksessä ja onnistuin tartuttamaan sen Suviinkin. Hahhahahaa. Nyt omani on jo onneksi vähän laantunut. Vähän. Odotamme edelleen heinäkuuta, jolloin Daniel täysi-ikäistyy emmekä ole enää niin irstaita tätejä :D
she said she said @ 05:30 pm
[] [
link]
wednesday,
may 16, 2007
[vuoristorataa]
Onpas ollut isojen tunteiden päivä tänään. Aamulla bussissa koin hetkellisen valtaisan riemun, kun Noora soitti että pääsee sittenkin käymään tällä viikolla ja on illalla Bristolissa. Muutaman minuutin päästä tuli viesti, ettei onnistukaan ja olin sitten vaan ihan kablooey.
Näiden kahden tapahtuman välissä luin tekstiviestin, jossa kerrottiin, että karvakeräystäväni Stubu on nyt poissa. Olin koittanut varautua tähän viikonpäivät, mutta silti veti aika hiljaiseksi tytön. Surututtaa.
Kaiken kukkuraksi jouduin tänään keskelle jotain täysin käsittämätöntä paraatia (miten Buckingham Palacella ei ikinä tapahdu mitään ollessani turisteilemassa, mutta sen kerran kun haluan vaan nopeasti päästä siitä ohi niin johan on kaikki erikoisjärjestelyt päällä??) ja tunsin oloni melkein ahdistelluksi bussissa, mutta tomerasti passitin vieressäni istuneen sedän toiselle penkille.
Kaiken kehnouden vastapainona sitten...
\o/
Aiheesta lisää huomenissa.
she said she said @ 09:47 pm
[] [
link]
tuesday,
may 15, 2007
[spindelmannen tre och min vackra bristol]
Ensimmäisen täysin vapaan viikkoni kunniaksi olen sitten harrastanut kotiseutumatkailua. Eilen piti lähteä käymään Gloucester Roadilla, mutta koska sää näytti epävakaalta, suuntasinkin Avon Meadsiin etsimään Showcase Cinemasia. Löytyihän se ja voi miksi en aikaisemmin tajunnut, että sinne kävelee alle puolessa tunnissa.. Pikkuteiden ja maisemareitin päässä odottikin sitten oikea mini-Amerikka McDonaldseineen, Hollywood-keilailupaikkoineen ja multiplekseineen.
Iltapäiväni vierähti sitten uuden Spidermanin ja sitä edeltävien trailerien kanssa. Itse asiassa olin teatterilla 13.20 ja Spiderman meni sekä 13.00 että 14.00. Mainosten ja trailerien määrästä kertonee, että olisin varsin hyvin ehtinyt edelliseenkin ja nähdä vielä osan trailereistakin (ja lippuja myynyt poika yritti kovin aikaisempaan minut ohjata), mutta koska on tunnettu fakta, että
rakastan trailereita ja halusin nähdä ne kaikki, chillailin reilu puoli tuntia ja menin jälkimmäiseen. Ja kyllä kannatti. Uuden Potterin ja Shrekin trailerit näyttivät ihan mahtavilta (ja uuuu, Gary Oldman) ja Piratesinkin traileri oli sen verran menevä, että alkoi kovasti harmittamaan, etten ole vieläkään nähnyt kakkosta eli kolmosta on aika turha mennä katsomaan. Suurin hämmennyksen aihe oli silti
Surf's Up. Pingviinien surffielokuva? Siis niinku että mitäää? Eipä siinä mitään.. mutta onko niitä pingiviinejä nykyään pakko tunkea kaikkialle? Happy Feet olisi ollut hyvä hetki lopettaa. Ihan oikeasti.
Mutta joo. Itse Spiderman oli musta varsin viihdyttävä, tosin taas vaihteeksi liian pitkä. Lisäksi olen vakaasti sitä mieltä, että siinä oli liikaa pahiksia ja vielä enemmän liikaa juuuustoa - ja mikä hitto se Mary Janen ja Harryn twistauskohtaus siellä keittiössä oli? o_O
Mutta onpa muuten jännittävää, miten paljon leffa kärsi Danny Elfmanin poissaolosta. Topher Grace ja Tobey Maguire ovat molemmat ihania, mutta ehkä vähän liian saman tyyppisiä. Ja Kirsten Dunstin alkaa olla niin laiha, ettei sitä kohta näe enää ollenkaan. Mutta kuten sanottu, viihdyttävä raina ja ehdotonta bonusta John Travolta -viittauksista. Ehkä kuuleinta. Ja oli ehkä ihanaa käydä katsomassa jotain rehellisesti viihteeksi tehtyä ainaisten "vakavampien" Watershed-rainojen sijaan (vaikka olenkin niistä kaikista tähän mennessä kovasti tykännyt).
Tänäänpä sitten päätin uhmata säätä ja lähdin käpöttämään ympäri Bristolia, oli ehkä ihaninta. Uusia paikkoja ja vähän lisää pikkuteitä ja maisemareittejä. Onnea on A-Z Bristol & Bath, vaikka onkin vuoden 2003 painos. Lähdin Maudlin Streetiä ylös ja kävelin Cliftoniin, josta päätin mennä sittenkin Whiteladies Roadille Cothamiin, vaikka ei pitänyt. Tuli nyt sitten testattua se Cakekin, joka viime viikolla oli kiinni. Omg. Joudun ehkä muuttamaan sinne. Noin maailman parhaan chocolate shortbreadin ja teen jälkeen lähdin tassuttamaan kohti Bishopstonia ja Gloucester Roadia, josta Stokes Croftin ja Cheltenham Roadin kautta kotiin.
Gloucester Roadilla ja Cheltenham Roadilla olisi saanut aikaa kulumaan vaikka kuinka, mutta mahani päätti taas kuolla, joten oli pakko lähteä kotiin. Harmitti. Liian monta ihanaa kauppaa ja kahvilaa jäi tarkastamatta, kun piti rientää kohti Marketgaten turvaa ennen kuin esim. pyörryn tai oksennan. Mutta onpahan ohjelmaa loppuviikolle ja muillekin vapaapäiville siis. Ja olen varsin onnellinen siitä, että olin niin paljon ulkona, kun viikonloppu meni sisällä nysvätessä, kiitos kaatosateen. Yhteensä reissuun meni lounastaukoineen ja Cake-pysähdyksineen vajaat neljä tuntia. Steputtelua.
Puhun Inkan kanssa yhtä aikaa mesessä ja Skypen chatissa. Aika hardcorea.
Päivän reissun antimia.
En uskaltautunut vielä sisälle, mutta on kuulemma käymisen arvoinen.
Tässä on vähän uhkaava tunnelma.
Sehän se.
Autopesula on se. Kohderyhmää pohtiessa.
she said she said @ 06:23 pm
[] [
link]
sunday,
may 13, 2007
[summa summarum]
Viralliset kommenttini tämän vuoden Euroviisuista:
Minusta Suomella ei ole sinällään mitään hävettävää oman biisin tai järjestelyjen suhteen. Paras varmasti tehtiin, vaikka heti alkuun tiedettiin, ettei tilat ole riittävät, rahat loppuu kesken ja ties mitä kakkaa. Hannan biisi oli mun mielestä tylsähkö, mutta olipa siellä paljon kehnompiakin. Olen tyytyväinen, ettei Ukraina voittanut, oli niillä foliohattuja tai ei. Tuo Lordin jälkeen olisi lähinnä taannut sen, että "outoudesta" olisi tullut normi - yritystä oli havaittavissa jo tällä kierroksella ja olin vähän että haloooo. Minusta Espanjan poikabändi oli maailman typerimmän koreografiansa takia ihan huippu. Varsinaisia suosikkeja ei silleen kuitenkaan ollut, monta varsin kelvollista esitystä kuitenkin, esim. Ranska ja Bulgaria. Irlanti oli ultrakamala, ja muutama muu myös. Itse äänestin fantastisella brittiliittymälläni lupaukseni mukaisesti Suomea ja Ruotsia, vaikka olenkin sitä mieltä, ettei Worrying Kind ole Arkin biisiksi ollenkaan hyvä ja Olallakin on tyyli karannut käsistä ihan kokonaan. Olen vieläkin katkera siitä, että Heikki korvattiin Mikko Leppilammella. En kestä Krisseä edelleenkään. BBC:n selostaja oli vähän kyseenalainen, mutta repesin silti, kun Suomen edustaja [hänna phakarainen] esiteltiin. Joulupukki oli väärän näköinen ja väärässä paikassa. Apocalyptica on edelleen ihan tosi kool, ja kuten Milla jo totesi, voisi mielellään jatkaa paidattomalla linjalla vastaisuudessakin. So there.
Kisastudiostamme en suuremmin perustanut. Ihan hauskaa, mutta olin väsynyt ja kärttyinen ja tunnelma oli vähän huono. Tulipahan silti höpöteltyä jopa ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa ja syötyä kaikenmoista. Ja juotua Strongbow'ta. Kaipailin silti viime vuoden jännittäjätiimiämme ja sen hyvää henkeä, ja ehkäpä siksi intouduin YouTubettamaan vuoden 2006 semifinalisteja (...). En oikeasti halua tietää, kuinka monta kertaa popitin eilen
Slovenian edustajan. Moi vaan Anzej Dezanin muisto ja kehnoin viisukäännös noin koskaan ("cause when you look at me, I'm Mr Nobody" --> "katsot mua kuin torsoa vain").
Nyt kuuntelen jo taas Mikaa ja olen fiiliksissä siitä.
Tapahtui tällä viikolla:
- Kävin Bathissa ja Cardiffissa
- Palautin esseeni ja kaikki kirjaston kirjat
- Olin Kiaran vuosikurssin taidenäyttelyn avajaisissa ja vein tytön sen kunniaksi ulos syömään
- Söin kahden päivän aikana kolmesti kakkua
- Katsoin noin 982 jaksoa Twin Peaksia
- Puhuin tosi paljon pahaa eräästä intialais-espanjalaisesta henkilöstä ja valkoisesta solmiosta, huonoa karmaa vaan ropisee
- Totesin että curryt on tosiaan kivoja ruokia chicken tikka masala on kyllä tosi hyvää, vaikka ei intialainen ruoka olekaan ja että chicken balti menee myös
- Havaitsin että olen tiedostamattani ollut Angus McBean -fani jo vuosia
- Imuroin ekaa kertaa sitten helmikuun (se toimii \o/)
Ja sit kaikkee muuta, mutta en jaksa muistaa, kun on vähän kipeytyvä olo (möh).
Keskiviikko:
Viimeinkin kävimme siellä! Näyttelyssä ja Tearoomsissa, tietty.
Bath Bun, Chocolate Persuasion & Bingley's Brownie.
Repesin.
Perjantai:
Kävin katsomassa molemmat. Ilmaiseksi.
A whole lot of Brains.
Double Deckeriä fanitamme kaikki kun se on niin parasta.
Lauantai:
Nämä oli edustettuna yhteensä seitsemän ihmisen voimin.
Iso vihreys voisi noudattaa Sepon neuvoa ja ostaa banaanin, kunhan vaan menisi pois ruudusta.
Taas yksi ihminen kenen kanssa en onnistu yhteiskuvissa. Ikinä.
Onneksi kaikki muut on aina hehkeitä.
she said she said @ 09:51 pm
[] [
link]
tuesday,
may 8, 2007
[milkshakes big enough to drown a small horse in]
Esseet on palauttamista ja yhtä viitetarkistusta vaille valmiit. Onpa orpo olo. Mitä kummaa ihminen tekee kaikella tällä ajalla, häh? Kertokaa joku!
Koska suunnitelmissa ollut kahvila Whiteladies Roadilla oli bank holidayn kunniaksi kiinni, käytiin eilen
Rocotillosissa ehkä maailman parhaalla ja suurimmalla pirtelöllä. Musta tuntuu, että se vastasi energiamäärältään noin kolmen päivän ruokia, mutta oli aika pahuksen hyvää (ja melkein koollaan tappoi mahani). Minä otin chocolate & hazelnutin, joka paljastui Nutellaksi. Listalta löytyi myös muita fantastisuuksia, kuten Crunchie Bar & honey ja peanut butter. Ehkä joudun vielä jossain vaiheessa testaamaan. Omg.
Sain eilen tärkeää informaatiota sähköpostissa:
"Viisukuume alkaa olla Helsingissä kovimmillaan. Sitä DJ Boboa haastateltiin taas äsken uutisissa, kun söi grillimakkaraa jossain virallisten delegaatioiden bileissä."
Voi kun nauroin.
ps. Vaadin tämän
kampanjan myös Suomeen!
Ollaan verbaalisesti lahjakkaita.
suvinen sanoo (14:21):
mutta siis mitä on nutella?
Hanna sanoo (14:21):
Sitä suklaapähkinälevitettä.
Hanna sanoo (14:21):
:O
suvinen sanoo (14:21):
kuola valuuuuuuuu
suvinen sanoo (14:21):
:D
Hanna sanoo (14:21):
:D
suvinen sanoo (14:21):
:P
she said she said @ 02:09 pm
[] [
link]
friday,
may 4, 2007
[ihaninta palautetta, voi liikutus]
Tutoriaali Tommyn kanssa meni hyvin, töitä on viikonlopuksi vielä riittämiin, mutta enköhän selviä. Tuntui kieltämättä harvinaisen typerältä mennä inisemään esseestä, kun minua ennen ollut tyttö oli pyytämässä lisäaikaa siksi, että joutuu haastamaan adoptoidun pikkusiskonsa oikeuteen kavalluksesta (oli tyhjentänyt koko pankkitilin sisällön). Mutta niin. Sain esseestä rakentavaa kritiikkiä ja hyödyllisiä kommentteja. Ja lisäksi niin hyvää palautetta, että olin pelkkää aurinkoa vahinkokahvitellessani Matiaksen kanssa varahumpalla tutoriaalin perään. Aurinkoinen olin vielä film culturesin seminaarissakin (ja voi, miksi en muista sen kivan pojan nimeä, jolla on maailman ihanin aksentti - erinomaisen presentaation piti tänään) ja jopa ilmaisella lounaalla iltapäivällä.
Loppupäivä onkin mennyt vähän synkemmissä merkeissä. Hain Kahtrinalta kommenttilomakkeeni ja juteltiin pikaisesti jotakin. Ja tajusin, ettei me välttämättä tavata enää ikinä. Saman tajusin sitten Tommy Twosta, josta olen vaivihkaisesti alkanut tykkäämään kovasti. Ja entäs Kate! Dr Charlien ja Markin ehkä kestän, koska niiden kanssa en ollut henkilökohtaisesti juurikaan tekemisissä (ja Terryl ei harmita lainkaan). Mutta nuo muut. Voi saasta. Olen siis haikeillut ja harmistellut koko päivän, kotimatkalla istuin bussissa ihan tippa linssissä.
Asiaa ei paljon auta ne Kathrinalta ja Tommylta saadut kommenttilomakkeet, jotka olivat aivan ihania. Kathrinan oli lyhyt ja ytimekäs:
"Hanna has been an exemplary student. Her attendance has been excellent and she has contributed very well to seminar discussions and small group work. She has shown very good attention to the demands of the module, including developing film analysis skills and learning new terminology. She has worked independently on the critical case study, producing very good work and demonstrating very good research skills. Her attitude has always been friendly, polite and responsible."
Toisaalta Kathrinalta osasin tällaista odottaakin, kun ollaan oltu tekemisissä niin paljon kahden eri moduulin merkeissä ja tiesin olleeni aika hyvä, vaikka ala onkin minulle uusi ja siksi vaatinut ponnisteluja (hehee). Tommy sen sijaan yllätti ja siksi olin siitä ehkä enemmän vielä liikuttunut:
"Hanna settled into the seminar group well from the start, and her attendance has been very good - she was present for all but one of the 12 seminars in the semester. Despite the obvious handicap of missing the first half of the module and therefore not having the theoretical background knowledge of some of her fellow students concerning fantasy and children's literature, she was confident and eager to contribute in the seminars and showed an interest in the subject matter. She demonstrated good ability to engage with the literature on the module, concerning both close reading of the texts and the wider theoretical issues we discussed, even catching up on some of the material we covered prior to her arrival. On the whole, her attitude and commitment were very positive, and I feel that her level of knowledge at the end of the course is in most respects equal to the rest of the class.
Unfortunately it is not possible for me to comment on Hanna's written work because the extended essay (4000 words) that constitutes the final piece of coursework for the module is only due on May 8th, after the last week of teaching. The other components, a 2000 word essay and an exam, were due in December and January respectively, so before Hanna joined the module. I am however confident that she has the potential to do well in the extended essay."
Kiitos, Tommy Two! Olet parhain! Ihan jo senkin takia, että ensimmäisessä kappaleessa sanotaan "the theoretical background knowledge of
some of her fellow students". Niinpä. Lisäksi olen tosiaan otettu siitä, että tekstiä on noin paljon ja sitä on oikeasti mietitty. Onneksi jätin Tommystakin hyvää palautetta moduulin palautelomakkeessa.
Mainittakoon nyt vielä, että kaikessa lyhyydessään Katen huhtikuun alussa palauttama lappu on myös ihana. Terrylin sen sijaan on pitkä kuin nälkävuosi, mutta sisällöltään täysin tyhjä. Se että minun sanotaan olevan "bright and prospective student" ei paljon auta, kun faktana tiedän, että niilläkin harvoilla kerroilla, kun muistaa kuka olen, Terryl luulee minun olevan media-alan opiskelija Saksasta. Hoh.
Mutta näillä eväillä siis. Lievittääkseni haikeilusuruani liityin Facebookissa Dr Charlien fanclubiin. Uu! Sen ja tuoreen hedelmäsalaatin voimalla viettämään villiä perjantai-iltaa auteur-esseen parissa. What a spaz.
she said she said @ 08:25 pm
[] [
link]
thursday,
may 3, 2007
[mukiloin kaikki]
Hermot paloi Showstoppersissa täysin tänään. Tiedän että se on meille kaikille vaan kiva harrastus eikä sitä pidä liian vakavasti ottaa, mutta argggh. Olen vakaasti sitä mieltä, että ihmiset voisivat opetella muistamaan/lukemaan omat kohtansa sieltä nuoteista, ettei kävisi silleen, että sopraanot yhtäkkiä laulavat basson osuuksia. Mulla ainakin menee fiilis tuosta, kun aina jankataan samoja kohtia vain siksi, etteivät jaksa kiinnittää huomiota. Ja tämä kaikki vielä suuremmalla syyllä siksi, että esitys on kolmen viikon päässä.
Onneksi olin sopinut kahvitreffit Frenchaylle heti Showstoppersin jälkeen, joten sain vähän purkaa turhautustani. Oli muutenkin kivaa hengata vähäsen kodin ulkopuolella taas, viime päivät kun on menneet aika tehokkaasti omassa huoneessa ja keittiössä. Ja St Mattsin kirjastossa, jonne jopa roudasin läppärin tiistaina mukanani vappupäivän kunniaksi. Mökkihöperyydeltä sekään ei kuitenkaan pelasta.
Huomaa The Ivory Tower and Harry Potterin päällä oleva Four British Fantasists, kirjoittanut Dr Charlie.
Raivo tosin palasi kun pääsin kotiin ja satuin näkemään keittiön roskiksen. Päällimmäisenä oli jälleen kokonainen kana (valmiiksi grillattu tällä kertaa). Oikeasti kokonainen, siitä oli otettu kaksi pientä palaa. Loput oli siististi paketissa, viimeinen käyttöpäivä 8.5. Alla avaamaton paketti makkaroita, päiväys edelleen voimassa. Ja puoli pussillista leipää. Ja niin edelleen. Perkele! Tämä ruuan tuhlaaminen on jotain niin järkyttävää, etten meinaa kestää. Ja energian. Uuni kun oli tänään taas itsekseen päällä noin neljä tuntia, ennen kuin huomattiin se. Käytiin Kiaran kanssa kaupassa yhdessä ja raivottiin asiasta koko matka. Oikeasti ottaa tuo touhu niin paljon päähän, että tekisi mieli mennä mukiloimaan joka ikinen huoneistoa 402 asuttava herrashenkilö.
Tuli sitten samalla angstattua Kiaralle yläpuolellani asuvaa Maailman Huonointa Laulajaa, joka on valvottanut mua kaksi yötä tällä viikolla. Ekalla kerralla se veivasi Razorlightin Americaa repeatilla, viime yönä jotain muuta.. En muista. Vaikka olisikin hyvä laulaja, mun mielestä ei ole kovin kohteliasta tuutata ihan täysillä kahden, kolmen välillä yöllä. Koska se oikeasti kuuluu niin kovaa, että saan sanoista selvää. Eli tästäkin johtuen olen ollut aikamoisen ärrinmurrin tänään. Ilmeisesti jotain muutakin inan
vatuttaa tuo, koska tänään oli ilmestynyt ilmoitus Unitelta hissien viereen, että ovat saaneet valituksia kovasta musiikista. Kaunis tapa muotoilla asia, kieltämättä. Täytyy toivoa, että toimii. Muuten joudun kohta oikeasti mukiloimaan jonkun.
Eilen oli onneksi ihan hyvä päivä, ja loistelias mesepäivä varsinkin. Jouduin säästämään melkeen kaikki logit, kun oli jotenkin niin hulvatonta. Tai sanotaan nyt vaikka näin, että olin itse huonoimmalla hulvattomalla tuulellani ja muut vaan lietsoi sitä. Hihittelin täällä yksikseni puoli päivää.
Mikkomarkus sanoo (11:54):Isäni inspiroimana..
Hanna sanoo (11:54):Go Vote.
Hanna sanoo (11:54):Olen niin hauska ettei mitään rajaa...
Hanna sanoo (11:54):Pitäisi ehkä käydä ulkona useammin.
Mikkomarkus sanoo (11:55):Näin on! En tiedä, tuo oli kyllä hyvä..
Hanna sanoo (11:57):Voi olla ettei kovin moni muu arvostaisi tuotakaan luovuuteni hedelmää.
Mikkomarkus sanoo (11:58):Nuo alemmat.
(Saatan muuten nähdä Mikkosen tämän kuun lopulla. Uu! Pitäkää peukkuja, tyypit.)
Asioiden ostaminen netistä luottokortilla on ihan liian helppoa. Nyt on kasa lippuja sitten hankittu. Bussilippuja, lentolippuja, teatterilippuja... Kaikki kyllä onneksi pitempiaikaisen suunnittelun tuloksia, mutta pelkään pahoin, että nyt kun ostovaihde on päällä, heräteostokset seuraavat. Koitan kamppailla vastaan. Ja hankkia vaikka ennemmin lentolipun kotiin. Ha!
Luottokortin omistaminen yhdistettynä kesäsuunnitelmien selkiytymiseen = potentiaalinen aikuisuuskriisi. Ja koska meselogien makuun jo päästiin, niin..
suvinen sanoo (14:54):en kestä
suvinen sanoo (14:54):oot aikuinen
Hanna sanoo (14:54):Niin.
Hanna sanoo (14:54):Minusta tulee uusi Mustavillapaitainen!
suvinen sanoo (14:55):aaaaaa
suvinen sanoo (14:55):alatko sinäkin käyttää mustia villapaitoja?
Hanna sanoo (14:56):En näe tässä mitään muuta vaihtoehtoa.
suvinen sanoo (14:56):apuaaaa
Hanna sanoo (14:56):Sitten alan sanomaan "piimä". *
suvinen sanoo (14:56):aaaaaaa
Fiksuimmat päätelköön siitä, mitä on meneillään. Elleivät tiedä jo. Kuten kaikki oikeestaan tietää. Voi HARMI. Mutta kuiteski...
* Tiedän että pitäisi oikeasti sanoa "viili", mutta enhän sentään halua plagioimaan ruveta. Pois se minusta.
she said she said @ 08:40 pm
[] [
link]
