[Previous entry: "naur naur"] [Next entry: "kesähumputtelua"]

Touhusin eilen urakalla kaikenmoista neljään asti ja olin tosi tyytyväinen itseeni. Ennen seitsemää illalla voimat loppuivat yhtäkkiä kuin seinään. Siitäkin huolimatta nukuin huonosti, heräilin vähän väliä ja näin stressiunia. En edes tiennyt stressiin olevan aihetta.

Pitäisi lähteä pois Joensuusta hetkeksi, tuulettumaan. Sanoo ihminen, joka tuli kotiin maanantai-iltana ja on lähdössä juhannusreissulle tänään. Ensin oli sellainen ajatus, että lähteminen minne tahansa olisi hyvä, mutta kaipa se on niin, että eteläiseen Suomeen olisi suunnattava. Haluaisin nähdä ystäviä ja muita kivoja ihmisiä, edellisestä visiitistä on kuitenkin hujahtanut aikaa jo ihan urakalla.

No, edes jonkinlaista rahaa odotellessa siis.. Tämän viikonlopunkin reissu on toteuttettavissa vain siksi, että ainakin toiseen suuntaan on tarjolla ilmainen autokyyti. Paitsi että nyt väsymyksen aiheuttama epätoivo on sitä luokkaa, että tekisi mieli jättää reissu väliin ja hautautua peiton alle neljäksi päiväksi eikä puhua kenellekään. Täytyy tarkkailla, miten päivä lähtee käyntiin.

Joka väittää, että Joensuussa ei kesäisin tapahdu mitään on kyllä harvinaisen väärässä. Tänään meidän pihalla kuvataan koko päivän Karjalan kunnailla. Ja lisäksi sälekaihtimieni välistä voi tiirailla kätevästi tätä huikaisevaa toiminnantäyteistä tapahtumaa, melko luksusta. Kylään vaan kaikki tirkistelemään, tarjolla kahvia ja cappucinokeksejä.

// edit: enpäs olekaan lähdössä minnekään. Ehkä ihan hyvä väsymyksen, rahattomuuden ja epäsosiaalisen olotilan huomioon ottaen.
// edit 2: hahaa, näin Heikki Helan meidän pihalla. Ja niin tuli tästäkin päivästä ilon päivä. Ainakin melkein.