[Previous entry: "itsellinen nainen"] [Next entry: "raitista ilmaa"]

Kävin eilen Kuopiossa. Kolmen tunnin visiitti ei juurikaan kasvattanut käsitystäni tuosta perinteisestä päiväreissukaupungista, mutta tulipahan käytyä. Jännitti alkuun enemmän kuin halusin itsellenikään myöntää, mutta ihan hyvinhän matka meni. Kai. Paitsi että kohtasin yli-innokkaan ja jättikokoisen koiran, joka intoutui minusta niin, että hyppeli valtoimenaan ja seurasi minua kaikkialle. Kyynärvarsissa on nyt pelkoiset naarmut, mutta muuten selvittiin haavereitta. Oli myös pikkukissasia ja nyt on taas kissakuume lähes hallitsematon. Voihan perberi.

Yöllä valvoin seurana ja kun lopulta luovutin väsymykselle, näin unta, että minulta leikattiin joku sairaus pois kaulasta. Toimenpidettä varten piti irrottaa pää kokonaan. Jotenkin sekä kroppa että pää pysyivät ihan elämässä kiinni, mutta olivat puudutettuina. Lisäksi aikaa takaisin kursimiselle oli enää vähän jäljellä, sillä pää ei pysyisi enää kunnossa kuin joitain tunteja. Unessa oli kaksi minua, joten tarkkailin tilannetta ulkopuolelta tietäen koko ajan, että olin itse siinä leikkauspöydällä. YTHS:n hoitomaksut takasivat ensimmäisen leikkauksen, mutta ei enää pään kiinnittämistä takaisin, se (toisen) minun piti hoitaa itse. Olin paniikissa, sillä ohjeita ei annettu. Kalloni oli muotoiltavissa ja muotoilinkin muovipussissa olevan pääni vähän hoikkaposkisempaan kuosiin, mutta pelkäsin koko ajan samalla aivojen vaurioituneen. Sain lopulta joitain lääkäreitä ja hoitajia avuksi, ja myös Maijan. Lopulta pää harsittiin joistain jänteistä takaisin. Lääkäri väitti sen kestävän ja paranevan loppuun itsestään, mutta en uskonut. Ja eniten olin harmissani siitä, etten voisi enää moshata tanssiessani. En aio tulkita tätä.

Päivä on onneksi mennyt vähemmän piinaavissa tunnelmissa. Löysin viimeinkin täydellisen saippuatelineen (joku Iittalan espressotassi se oikeasti on) ja nyt alkuillasta tulee tyttösiä kylään. Ostin cappucino-täytekeksejä ja mozzarellasalaattiin ainekset. Wuppiduu. Sen jälkeen Singstar 90's -hurvittelua luvassa, olettaen että Filkasta saa pelin lisäksi vuokrattua ne mikrofonit. Oveluudellamme ei ole rajoja, sillä aiomme pelata Juhon luona, mutta illan isännällä ei ole asiasta vielä tietoa. Vaikka miksipä sillä olisi mitään loistokasta ideaamme vastaan, kuka ei haluaisi viettää perjantai-iltaa laulamalla ysärihittejä?! Ajatus ei ole millään muotoa ymmärrykseni rajoissa.

Marko 5:32pm
lupaan olla sanomatta juholle mitään.
Hanna 5:32pm
:D
Mä sanoin sille kyllä että ajattelimme harrastaa eksploitaatiota sen pleikkarin kanssa, samalla ovelasti varmistin, että sillä tosiaan on ps2.
Se luulee että mennään pelailemaan sen pelejä.
Hahaa lennämme lollerkopterilla.
Marko 5:33pm
lolloti loi
soitanpas sille

Mwa-ha-ha. Ainakin viihdytymme itse.

// edit: no ei saa Joensuusta vuokrattua mitään pleikkapelejä yhyy.