[Previous entry: "seuraus ja syy on normaali katastrofi"] [Next entry: "juhalahti rakastaa minua"]

Uusi Fever sopii päivähengailuun, mutta musiikkivalikoimassa ja tunnelmassa olisi kyllä hienosäädölle (tai kunnon korjaamiselle) varaa. Mutta ainakin se on nyt avattu, koitan riemuita siitä. Mutta hei, hölmö pintaliito-Fever, möö!

Katsoin tänään kokonaisen jakson Dr Philiä, en kestä. Vielä vähemmän kestän sitä, että oikeasti kiinnostuin asiasta ja keskustelin siitä, baccaa! Mutta toisaalta olihan se ihan viihdyttävää, etenkin kun vakkarilaatuohjelmani Eläinkunnan ennätyksetkin meni melkein kokonaan ohi! Ja ilman Dr Philiä en olisi tietoinen SugarDaddie.comista (it's where the classy, attractive and affluent meet!). Että ihan hyvää ja hyödyllistä sunnuntaijumitusta kai sitten kuitenkin.

Tänään olen huoltanut ystävyyssuhteitani ja kyläillyt paikoissa. Lumimyräkässä Hukanhautaan käveleminen ei ollut vaihtoehto ja bussimatkustelu on kieltämättä varsin kallista ajanvietettä tässä(kin) kaupungissa, mutta olen tosi tyytyväinen, että menin Jennalle. Jauhettiin muutama tunti Jennan asioita, minun asioita ja yleisiä asioita pitkästä aikaa, oli ihanaa. Ja banaani-suklaakakku hyvää, samoin kuin kaikki kokeilemani teelajikkeet. Louhelankadulle pystyi kävelemään illan päätteeksi lumimyräkästä huolimatta. Sekin oli mukavaa, vaikkei ehkä keskusteluanniltaan niin syvällistä kuitenkaan.

Lähipiirissäni on uusi luurijuoppo, se on ainakin toistaiseksi ollut viihdyttävää. Yöllistä viestidialogia:

Koodinimi Pingu (03:34:07): Varovasti. Ei kannata tiedostaa oman, saati muiden ihmisten matkapuhelimia. Voi jäädä jännästi tavaksi. Ämpäri!
Hanna (03:59:03): Kihveli. Nii!
Koodinimi Pingu (04:00:40): Prööt, sano torvi. Tai jokin.

Kivoista ihmisistä ja hengailuista ja hyvistä hetkistä ja jutuista huolimatta olen tosi väsynyt tähän normimeininkiin, olemaan huolissani ja huolehtimaan muista. Kuukauden jatkuneesta kipeilystä johtuen omatkin akut on aika lopussa. Päätinkin siis julistaa taas parin päivän radiohiljaisuuden, tai ainakin puolittaisen. Kouluhommia on pakko vähän hoitaa, mutta muuten aion keskiviikkoiltaan maata rumissa verkkareissa ja villasukissa sängyn pohjalla, lukea kirjoja, katsoa roskaelokuvia ja korkeintaan tehdä vähän töitä megryanina läppäri sylissä. Tämä on olennaista paitsi akkujen myös antibioottikuurini takia, ei se tuolla jatkuvalla suhaamisella mitään ehdi tekemään. Eli kyllä, verkkarit & villasukat & Fatso. Kuulostaa suunnitelmalta.

Intouduin ostamaan kaupasta eilen juustoa. Väärin, virhe.