[Previous entry: "lahti."] [Next entry: "w00t"]

Reeta: Missasit kyllä nyt niin sun elokuvan.
Noora: Todellakin.
Hanna: Hä?
Reeta: James McAvoy Bristolissa.
Hanna: No huhhuh.
Noora: Ei se muuten mikään maailman paras ollut.
Hanna: No mulle riittää, että siinä on James McAvoy ja Bristol. Tai itse asiassa riittäisi varmaan pelkkä James.
Reeta: Arvaa mitkä meillä oli valintaperusteet.
Noora: Haluutko ottaa ton vielä? Palauta illalla sit.
Hanna: Duh!

Kahdesta hyvästä peruslähtökohdastaan huolimatta Heikoin lenkki oli tosiaan aika kamala. Mutta Bristol oli kaunis, ja tuttujakin paikkoja vilisi, vaikka Bristolin yliopiston alueelle ei oikein ollutkaan asiaa tämmöisellä taviksella. Ja näkyi ne ihanat karkkitalotkin, ihan mahtista. Tuli vähän ikävä sinne.

Outo olo on muutenkin, mutta eiköhän se tasaannu, kun uusiin kuvioihin tottuu. Ja on tästä se hyöty, että olen kaiken tiimellyksessä tullut käyneeksi läpi tavaroitani ihan järjen kanssa. Näemmä oli taas aikakin. Esimerkki: huomasin omistavani viisi (5) paria mustia korkokenkiä. Muista kengistä puhumattakaan. Teinpähän sitten vaihteeksi vähän lahjoituksia Konttiin. Mutta mainittakoon, että vaikka pistin juttuja pois suhteellisen rankalla kädellä, omistan tälläkin hetkellä edelleen neljä (4) paria mustia korkokenkiä. Ja lisäksi yhden parin ruskeita ja yhden vaaleanpunaisia korkokenkiä. Joskus vielä opettelen käyttämäänkin niitä. Kyllä.

On kyllä taas vähän semmoinen tuntuma, että olen ihan onnellinen, jos en hetkeen joudu kantamaan yhtään muuttolaatikkoa tai muutakaan laatikkoa mihinkään suuntaan missään portaissa. Tai ylipäätään liikkumaan niissä portaissa. Kädet nimittäin on vielä melkein kuoseissa, mutta reidet meinaa sanoutua irti työsuhteesta kokonaan. Mahtavaa.

Suunnittelen iltapalaa, venyttelyä ja Futuramaa. Niillä ei voi hävitä.

//edit: sain noottia, että olen siteerannut väärin. Apua, muistini ei olekaan pettämätön!