[Previous entry: "un pique-nique surprenant"] [Next entry: ""kaiken kukat ovat myös verbaalisia lahjakkuuksia""]
tuesday, apr 29, 2008[kaiken kukka]
Olen alkanut epäillä, että olen vuosisadan myöhästyneen aprillipilan kohde. Tai jotain mystistä ainakin on tekeillä. Koska kysehän ei voi olla siitä, että olisin jotenkin vainoharhainen, pois se minusta.
Päivän/päivien teema: kaiken kukka.
Kukkeuteni (ellei vallan kukkeutemme) taisi saavuttaa huippunsa salilla. Olen harvoin nähnyt yhtä säälittävän näköisiä kuntoilijoita kuin me tänään. Ihan järjetön lahnaolo päällänsä koko ajan.
En tiedä, mikä tässä nyt tarkalleen mättää, mutta univelka ja eilinen eivät ole paljon auttaneet. Ranskan tentti sentään meni tosi hyvin (kannatti sunnuntaina selkeästi vaihtaa ilta-aktiviteeteista Mikossa istuskelu Britney-karaokeen), mutta seminaari sitten taas ei. Palaute oli lähinnä osastoa "ihan kiva työ, mutta gradun kanssa oot kusessa lol".
Enkä jaksa edes uskoa, että se pitäisi täysin paikkansa. En nyt tietenkään väitä, että se homma nyt ihan lapasessa olisi, mutta kyllä tuolla jossain syvällä joku ideantynkä kytee. Silti vähän lannistaa. Pitäisi siitä huolimatta vaan nyt saada se idea edes jollain tasolla ymmärrettävään muotoon ja kommunikoida Johnille ennen kuin se arvostelee meidän seminaarit.
Sunnuntaina avatun puistokauden lisäksi nyt on myös laiturikausi avattu pahvikahvien merkeissä. Olinkin sitä paikkaa vähän jo ehtinyt kaipailemaan. Huomenna kai taas takaisin, ellei haalarikansa valtaa meidän huudeja, mikä on valitettavan todennäköistä.
Korkkasin ekan simapullon tänään, virallinen testierä. Hyvää oli. Koitan olla ajattelematta, mitä siinä on.