[Previous entry: "viimeiset hetket ovat käsillä"] [Next entry: "tehokaksikon fanifriikkauksia, likvidoituja putkimiehiä"]
tuesday, jan 29, 2008[kohti spontaaniutta ja baltiaa]
Tiesin asian toki jo jossain taustalla itse, mutta tarvittiin taas viisas ihminen kertomaan asiat niin kuin ne ovat, että upposi.
"nainen. sä tarvit lomaa. et saat etäisyyttä ja kaikki palaa oikeisiin mittasuhteisiinsa."
Niin. Intensiivisen tarjousten kaivamisen ja kosmopoliittikontaktien häiriköinnin jälkeen varasin lähes spontaanisti kolmen vuorokauden reissun Vilnaan ensi viikoksi. Yksin. Liettua, täältä tullaan.
Pelkään, että joudun syömään paahdettuja siansorkkia tai korvia (jotka kummatkin kuulemma ovat suht yleisiä oluen ohella nautittavia napostelupaloja), kun en ymmärrä kieltä. Noh. Shokkihoitoa.
Olen siltikin kyllä sitä mieltä, että minulle tekee välillä hyvää mennä ummikkona paikkaan, jonka kielestä ei oikeasti ole hajuakaan, vaikka kuinka jännittäisi. Pakko siitä on selvitä, on muutkin pärjänneet. Ja olenhan kirjaston matkaoppaiden avulla jo kovin koittanut opetella tärkeitä lauseita kuten "En puhu liettuaa, puhutteko englantia?" ja "Saisinko ruokalistan?". "Kiitos" osaan jo sanoa, se on jotakuinkin [atshiuu]. Mahtavaa, kohta liettuani soljuu kuin Horn Kalnapilis basturman siivittämänä.
1 carrot
aino says - Wednesday, January 30th
no huippua! vitsi millonhan itse uskaltaisin. Tarkistin juuri s-bonustilin saldon ja haaveilen matkustamisesta. Tosin bonusta on ensin hiukan kerrytettävä lisää. Khih, ihan mahtia että menet, jee!