[Previous entry: "finnish focus season"] [Next entry: "grillatun kanan paluu"]

Kansa kuulemma vaatii päivitystä. Olen niin pop!

Hannan ja Hennan Suuri Pääsiäislomaelämys oli kyllä aika fantsu, vaikka tosiaan olinkin koko reissun ihan tosi kipeä ja menolento kuuroutti minut loppupäiväksi. Onneksi yön aikana korvat aukesivat, että kuulinkin jotain eikä tarvinnut kärsiä järjetöntä päänsärkyä loppuaikaa. Paluulento oli jo helpompi, vaikka aika infernaalinen sekin. En enää ikinä halua lentää flunssassa, fakta.

Matka oli sopiva sekoitus hömppää ja kulttuuria ja ravintoloissa keekoilua. Siideriä ja paikallista olutta kului kiitettävästi, olimmehan lomalla. Mutta koska olimme ennen kaikkea vastuullisia aikuisia lomalla, oltiin joka ilta puoleen yöhön mennessä nukkumassa, että aamulla jaksettiin lähteä liikkeelle edes suhteellisen ajoissa. Hostellilla meitä vähän sorsittiin, kun ei osallistuttu jokailtaisiin bileisiin, mutta ei wanhat jaksa. Ja totta puhuen ei etenkään siinä kipeystilassa olisi kiinnostanutkaan. Ehkä jos olisi ollut kauemmin kuin neljä yötä, niin meininki olisi ollut eri.

Kierrettiin tiistai katsomassa Glasgow'n nähtävyyksiä (Glasgow Green + Winter Gardens, Glasgow Cathedral, St Mungo Museum of Religious Life and Art, Glasgow Necropolis) ja illalla mentiin leffaan katsomaan italialainen Friend of the Family (hyvä oli, mutta voi miten ällö). Keskiviikkona junalla Edinburghiin, jossa käytiin katsastamassa St Giles's Cathedral, käveltiin Royal Mile ja todettiin parlamenttitalo harvinaisen rumaksi, kiivettiin Calton Hillille ja suunnattiin Scott Monumentin kautta National Galleryyn. Käveltiin myös linnalle, mutta ei jaksettu enää sisälle, joten käveltiin vaan ympäri keskustaa sen jälkeen ennen kuin juna vei meidät takaisin Galsgow'hun, jossa tapettiin aikaa pubissa ennen paluuta hostellille.

Torstaiaamuna totesin jalkojeni kuolleen. Hienot tarralenkkarit eivät olleet enää mahdollisuus, joten kesäkengät jalkaan ja menoksi. Lähdettiin Kelvingrove Parkiin ja siellä olevaan Kelvingroven taidegalleriaan ja museoon (luulin että kaikki maailman Titianit olivat Scottish National Galleryssa Edinburghissa, mutta oli tännekin riittänyt muutama) ja käytiinpä tarkastamassa vielä The Museum of Transportkin. Sieltä sitten Kelvingrove Parkin läpi Westendiin Bay Tree Caféhen nauttimaan mainio kasvislounas ja koska metrokin piti kokea, subwaylla sitten ostoksille keskustan shoppailualueelle. Ilta vierähti taas pubissa chips and cheesen äärellä, koska Yatesin ruoka oli ollut aika hanurista. Perjantaille jäi vielä skottilaiset perinneruuat, lisää shoppailua ja Gallery of Modern Art. Saatoin ostaa korkkarit seitsemän sentin kapeahkolla korolla O_O Sen kun näkisi, että niitä käytän.

Yhteenvetoa:
- Henna oli mainiota matkaseuraa, rento asenne
- Henna oli huonoa matkaseuraa, kun kumpikaan meistä ei ikinä päätä mitään
- Glasgow! Ei todellakaan kaunis, mutta sitäkin persoonallisempi. En usko, että sinne tulisi Suomesta käsin lähdettyä niin helposti.
- Ei maksettu mihinkään nähtävyyksiin, joten matkailla voi halvastikin. Paitsi jos syö kuten me :D
- Se ruoka on muuten aika evil. Jos Englannin puolella käytetään rasvaa ja suolaa runsaasti, en enää tiedä, miten tuota kuvailla. Ja taas kukkii naama, ah.
- Ketjupubit värittivät matkaamme valitettavan tehokkaasti, mutta pelastivat myös monelta katasrofilta. J.D. Wetherspoon, I love you.
- Paras ketju oli silti O'Neills, jossa sausages and colcannon + side salad + pullo Magnersia maksavat yhteensä £8.30, jonka päättelin skottiaksentilla sanottuna olevan täydellinen numero
- Se aksentti oli paikoin mahdoton oikeasti tajuta, mutta mitäs tuosta. Hyytelöpolvet tuli silti. Ihanaa!

Joskus tekisi mieli tehdä sellainen pidempi matka, että kiertäisi vähän maaseutuakin ja menisi Pohjois-Skotlantiin. Nyt oltiin aika kaupunkikeskeisesti liikkeellä. En silti valita, oli sen verran huippua.

Sunnuntaina muuten lähdettiin Jarin kanssa "pienelle" kävelylle ja käveltiinkin sitten Clifton Suspension Bridgelle asti. Aikamoisen vaikuttava oli se. Esseitten etenemistä se ei sinällään kyllä auttanut. Kävely sillalle ja takaisin vei vain 2,5 tuntia, mutta jotenkin päädyttiin vielä ensin Castle Parkiin Subwayn patonkiaterialle ja sitten Commercial Roomsiin kahville + leivokselle ja siiderille.

Piti ottaa eilen huonoilua kiinni, mutta lähdinkin Frenchaylle piknikille, kun Sue/Shuwei kutsui ja kaikkien myöhästelyiden ja muiden kanssa reissu kesti kuutisen tuntia. Oli kyllä huippua, tapasin uusia tyyppejäkin. Sue ja Adrian olivat vanhoja tuttavuuksia, joskaan Adrianin kanssa en ollut puhunut sitten tammikuun. Suen englantilainen kämppistyttö, jonka nimeä en kuollaksenikaan muista, oli uusi, samoin Florian, Manuel ja Remco. Hauskoja poikia suurimmaksi osaksi. Florianiin tykästyin kovasti, kaverin teorioista ja jutuista tuli elävästi mieleen Jaakko. Ei niitä kannata sen enempää selostaa, mutta sanotaan nyt sen verran, että yhteen teoriaan liittyi voileipäliukuhihna, operoiva läppäri ja robottikädet. Tuli varsin kotoisa olo.

Jaa niin. Enkkistyttö ja Sue olivat sitä mieltä, että kuulostan englantilaiselta ja näytän 21-vuotiaalta. Mahtista. Lisäksi vähän nörttibondailin Florianin kanssa ja keräsinkin muutamia irrallisia nörttikuuliuspisteitä, koska tiesin, mitä on php. :D

Tänään piti kirjoittaa sitten urakalla, mutta haluan kyllä mennä katsomaan Notes of a Scandal Watershedin matineaan. Umm.. Tämä mañanameininki on kyllä liian tarttuvaa, en tunnista enää itseäni! Illalla kyllä kirjoitan, päätin. Emmun bussi kun on Bristolissa vasta 01.40 ja pitää valvoa kuitenkin. Wuppiduu.

Skotlantikuvia täällä. Klik klik. Sekaisin omia ja Hennan ottamia.

Maanantai


Kolme matkakumppanusta Bristolin lentokentällä.


O'Neills = rakkautta. Hennalla stake & Guinness pie.


Tiistai


Hostellihuoneemme oli Trainspotting Room.


Täydellinen esimerkki Glasgow'n maisemista. Aina kauniin kokonaisuuden tuhoaa joku viehättävä kerrostalohärveli. Aina.


Löydettiin vahingossa söpö kirppari.


Hanna in bloom.


Kaaret, Henna ja Nelson's Monument.


Winter Gardens.


Viehättävä Doulton Fountainin yksityiskohta.


Tardis oli parkkeerattu ihan katedraalin viereen!


Menin katedraalissa taas ihan pähkinöiksi.






Muistomerkkien keskeillä poseilu on kuuleinta.


Sängyt oli yllättävän mukavat, ja huom! kerrankin pussilakanat <3


Keskiviikko


ScotRailin seuraavat mainostytöt.


...siellä se on, Edinburghissa.


Repeän tuolle tomeralle ukolle sitten kans joka kerta.


Ei voi tietää.




Keskeneräiseksi jäänyt National Monument. Ja hämmentävän punaiset housut.


:|




Annoin sedälle vähän kolikoita, kun olin hänestä turistikuvankin napsaissut.


Scott Monument on aika rouhea mielestäni.


Tervetullut keksitauko. Tajuttiin sittemmin että istuttiin kukkapenkissä :D




Loistavaa palvelua etten sanoisi.


Torstai


Kelvingroven lavuaarit oli huiput.




"Please do not sit on the donation box. Thank you."


Perjantai


Traditional Scottish Breakfast littanine makkaroineen saa olon muikeaksi.


Mmm. Haggis, neeps & tatties.