[Previous entry: "alavalla maalla vesi virtaa"] [Next entry: "glasgow, huonoilu ja robottikädet"]

Uskomatonta mutta totta, olen tainnut saada jotain oikeasti aikaankin esseiden suhteen! Film culturesin auteur-esseen luonnoksesta on kirjoitettuna reilut 1000 sanaa, lastenkirjallisuudessa taas vajaa 800. Film culturesin kohdallahan tuo on jo melkein puolet, mikä on aika huippua, mutta toisen kohdalla kyseessä on vasta alle neljäsosa. Vaan eipä tuo mitään, näyttää se kuitenkin sujuvan, kunhan saan kirjoitusvaihteen päälle.

Valitettavasti vaihdetta ei kannata vaihtaa ennen lauantaita, sillä tänään starttaa Hannan ja Hennan Suuri Pääsiäislomaelämys. Menen Hennaa junalle vastaan ennen kahtatoista, käydään syömässä jotakin ja sitten suuntaamme bussilla kohti Bristolin lentokenttää. Lento lähtee 15.45. Täältä tullaan Glasgow! Woooo!

Olen yrittänyt henkisesti latautua siihen, etten todennäköisesti ymmärrä paikallisten puheesta mitään, mutta shokkina se tulee varmaan silti. Noh. Asiaa ei paljon auta, että olen muutenkin ihan jumissa. Lenssuni on sitkeämpää laatua ja me 'ead is still full of goo. Tänään heräsin puoli kuuden aikaan hillittömään tukkoon ja yskäkohtaukseen. Seitsemältä luovutin unen suhteen ja menin suihkuun. Nooh, on sitä väsyneenä matkustettu ennenkin, kahvia vaan kuluu normaalia enemmän. Lähinnä pelkään sitä, että lentäessä paine räjäyttää pääni tai korvat poksahtavat lopullisesti. Jää nähtäväksi.

Skotlannin ilmasto tullee ihan oikeaan koloon, siellä kun pitäisi olla vähän viileämpää ja sateisempaa. Täällä nimittäin on kevät. Lämpötila lähentelee kahtakymmentä, aurinko paistaa ja puut kukkii. Kävelin eilen parisen tuntia ympäriinsä ja Bristol kyllä näyttäytyi tähän mennessä kauneimmillaan. En jaksaisi odottaa toukokuuta kun on jo kesä.

Aerh, unohdin ostaa mp3-soittimeeni paristoja. Kakka! Pitkästä aikaa kiva kuunnella musiikkia, kun on jotain uuttakin kuunneltavaa. Sen lisäksi että ostin sen Scissor Sistersin Ta-dah-plätyn viime viikolla, posti kuljetti perjantaina minulle Bloodpitin uuden singlen (joka on varsin hyvä, btw - Wise Men Don't Cry on minusta mainio ja tykkään kovasti myös Platituden akusisesta versiosta). Noh. Ehkä voin hakea paristoja jossain vaiheessa ja pakata soittimen mukaan joka tapauksessa.

Suomalaisten salaliitto/invaasio täällä muuten jatkuu. Luin eilen Watershedin huhtikuun ohjelmaläpyskää:
Fri 6 - Thu 12 April
Lights in the Dusk - eli tutummin Laitakaupungin valot. No eihän tämä vielä mitään, mutta...
"For more Kaurismäki offerings don't miss Arnolfini's Finnish Focus season in April."
Har. Jos siis koti-ikävä viikossa kasvaa liialliseksi, voin mennä katsomaan vaikka Mies vailla menneisyyttä, kun siinä on puoli Karkkilaa kuitenkin. Oikeasti kyllä ajattelin mennä katsomaan Laitakaupungin valot, kun en ole sitä nähnyt vielä ja olisihan Kaurismäki tässä ympäristössä aika kokemus.

Sitä paitsi joku vähän vakavampi elokuva voisi kaiken tämän hömpän keskellä tehdä hyvää. Launtai-ilta nimittäin kului Entertainment Exchangelta ostamani Josie and the Pussycatsin parissa. Olen ehkä vähän kasvanut yli siitä elokuvasta viime vuosien aikana, mutta kyllä alun Dujour-kuvaus sydämeni sulattaa edelleen. Samoin Alan Cumming, josta ei voi kasvaa yli ikinä.

// edit: Olen selkeästi välttellyt kampaajaa taas aika pitkään. Hiukseni alkavat taas kihartua latvoista <3