sunday,
nov 30, 2008
[kaamostorjuntaa]
Fukin loputtomiin jatkuva Pohjois-Karjalan wannabe kaamos. Perkele! Jos unirytmini ei kohta tasaannu, teen jotain epätoivoista. Vaihtoehtoina tuntuu olevan joko 3-4 tuntia tai 11 tuntia, kummassakin tapauksessa päikkärit ovat melkein pakolliset. Juhlaa. Pitäisi ehkä vähän tarkkailla hemoglobiinia taas, vaikuttaisi vähän siltä. Ja ehkä niitä monivitamiinejakin voisi alkaa taas syömään. Tai tuskin siitä ainakaan mitään haittaa olisi.
Oikeasti vähän tökkii tämä uupumus. Kerrankin kuuluu oikeasti sellaista perushyvää, valittamista ei juuri ole (ellei gradu- ja työnhakuangstia lasketa) ja kipeilykin alkaa olla ohi. Ja sitten on niin väsynyt, että ylitsepursuava pyykkikori tuntuu maailmanlopulta. Puhumattakaan siitä, että jos ei koko ajan väsyttäisi, ei ehkä analysoisi koko ajan kaikkia asioita puhki, mikä olisi enemmän kuin tervetullutta. Ää.
Pitäisi ehkä taas yrittää keskittyä kivoihin asioihin. Kuten viime perjantaihin! Hitsi kun oli kiva ilta. Käytiin Nooran, Katjan ja Markon kanssa katsomassa YT:n uudet Pisarat, roikuttiin sen päätteeksi muutama tunti Palaverissa ja tultiin vielä Jussilla höystettynä roikkumaan laatumusiikin parissa meille. Huolimatta siitä, että yllätyshumala vei
jotkut mennessään, oli ehkä kivoin ja leppoisin ilta aikoihin. Voi sitä huonon huumorin määrää.. Pisaratkin oli ihan ok, ja olen Samusta juuri nyt aika ylpeä. Lisäksi näin vilaukselta monia ihmisiä, joiden kanssa en ole puhunut aikoihin, mutta miettinyt monestikin. Good times. Ja jospa niiden kanssa tulisi puhuttua nyt vastaisuudessa taas vähän enemmän vaikka. Sitä odotellessa, ja vähän pelätessä siis.
Lisäksi voisi toteuttaa lauantaiaamun suunnitelman ja tehdä aamurutiini Sandran Maria Magdalenan ja In the Heat of the Nightin tubettamisesta. Niillä kasarisaundeilla (ja etenkin niillä taustalauluilla) lähtee riemukkaasti käyntiin päivä kuin päivä, eikö vaan?
Veikkaisin kaamostelun olevan itse asiassa osittain myös liikuntavajetta, olen nyt joutunut kuukauden verran skippaamaan kaikki jumpat ja tanssit ja venyttelyt enkä salillakaan ole käynyt varmaan sitten syyskuun. Ahdistava ajatus. Jos suinkin kunto antaa periksi viikolla, aion mennä kevyesti saleilemaan torjumaan käsivarsiini ilmaantunutta taikinaa. Ja ehkä, EHKÄ torstaina tanssitunnille. Tänään ohjelmassa kuitenkin kaamoksen torjumista Nooran, pienen iltakävelyn ja Seth Rogenin muodossa. Eiköhän sekin kombo toimi.
tuesday,
nov 25, 2008
[roman-à-thèse]
John: [muminaa]
Hanna: Hm?
John: So you’ve completed your gradu?
Hanna: Yes, I just wrote it away while I was in the hospital.
John: It’s nice, the things you can do while you’re able to concentrate.
Kaiken kaikkiaan pelätty ja kuukaudella lykätty gradukeskustelu ei ollut ihan niin lannistava kuin mihin olin henkisesti valmistautunut. John oli varsin rohkaiseva sekä taitojeni että kirjavalintani suhteen. Varsinaisen aiheen puuttuminen tosin ei ole mikään salaisuus mutta sitäkin suurempi este graduni (ja minun) valmistumiselle. Aloitan asian parissa pakertamisen tosissani huomenna. Tai viimeistään ensi viikolla.
John: The genre is called "fiction with a thesis".
Hanna: O__o
John: Oh joy!
Hanna: Well, hurrah.
John: You chose it.
Hanna: No I didn't.
John: Well, no. But isn't it a lovely novel, all these possibilities opening up the more you think about it. Fascinating.
Hanna: Very.
monday,
nov 24, 2008
[juhalahti rakastaa minua]
Onnea on puhtaat lakanat ja iltasuihku, nukuin nimittäin viime yönä taas melkein 11 tuntia kuin tukki. Ehkä siitä johtuen näytin tänään tosi hehkeältä(?) kipeilystäni huolimatta.
Noora: Oo, kivat vaatteet! Hame.
Hanna: Kiitti. Mut siis kaikki housut on likasia enkä oo jaksanu pestä pyykkiä niin pakkoratkasu.
[...]
Noora: Onko sulla huulikiiltoa?
Hanna: Eiku tää on ihan au naturel.
Noora: Ai. Aattelin et oisit niinku laittautunu.
Hanna: Öö hattukin on päässä kun en jaksanu laittaa tukkaa.
Noora: Niin mä muistelinkin että sun hattupäivät menee, päänahka värjätty tai jotain.
Hanna: Nii.
Tai ehkä tämä (Nooran silmissä havaittava) hehkeys johtuukin siitä, että Juhalahti rakastaa minua -tuotesarjasta untani valvoi viime yönä paitsi tyynyliina myös paita. Niillä kun voittaa aina.
sunday,
nov 23, 2008
[04:00:40]
Uusi Fever sopii päivähengailuun, mutta musiikkivalikoimassa ja tunnelmassa olisi kyllä hienosäädölle (tai kunnon korjaamiselle) varaa. Mutta ainakin se on nyt avattu, koitan riemuita siitä. Mutta hei, hölmö pintaliito-Fever, möö!
Katsoin tänään kokonaisen jakson Dr Philiä, en kestä. Vielä vähemmän kestän sitä, että oikeasti kiinnostuin asiasta ja keskustelin siitä, baccaa! Mutta toisaalta olihan se ihan viihdyttävää, etenkin kun vakkarilaatuohjelmani Eläinkunnan ennätyksetkin meni melkein kokonaan ohi! Ja ilman Dr Philiä en olisi tietoinen
SugarDaddie.comista (it's where the classy, attractive and affluent meet!). Että ihan hyvää ja hyödyllistä sunnuntaijumitusta kai sitten kuitenkin.
Tänään olen huoltanut ystävyyssuhteitani ja kyläillyt paikoissa. Lumimyräkässä Hukanhautaan käveleminen ei ollut vaihtoehto ja bussimatkustelu on kieltämättä varsin kallista ajanvietettä tässä(kin) kaupungissa, mutta olen tosi tyytyväinen, että menin Jennalle. Jauhettiin muutama tunti Jennan asioita, minun asioita ja yleisiä asioita pitkästä aikaa, oli ihanaa. Ja banaani-suklaakakku hyvää, samoin kuin kaikki kokeilemani teelajikkeet. Louhelankadulle pystyi kävelemään illan päätteeksi lumimyräkästä huolimatta. Sekin oli mukavaa, vaikkei ehkä keskusteluanniltaan niin syvällistä kuitenkaan.
Lähipiirissäni on uusi luurijuoppo, se on ainakin toistaiseksi ollut viihdyttävää. Yöllistä viestidialogia:
Koodinimi Pingu (03:34:07): Varovasti. Ei kannata tiedostaa oman, saati muiden ihmisten matkapuhelimia. Voi jäädä jännästi tavaksi. Ämpäri!
Hanna (03:59:03): Kihveli. Nii!
Koodinimi Pingu (04:00:40): Prööt, sano torvi. Tai jokin.
Kivoista ihmisistä ja hengailuista ja hyvistä hetkistä ja jutuista huolimatta olen tosi väsynyt tähän normimeininkiin, olemaan huolissani ja huolehtimaan muista. Kuukauden jatkuneesta kipeilystä johtuen omatkin akut on aika lopussa. Päätinkin siis julistaa taas parin päivän radiohiljaisuuden, tai ainakin puolittaisen. Kouluhommia on pakko vähän hoitaa, mutta muuten aion keskiviikkoiltaan maata rumissa verkkareissa ja villasukissa sängyn pohjalla, lukea kirjoja, katsoa roskaelokuvia ja korkeintaan tehdä vähän töitä megryanina läppäri sylissä. Tämä on olennaista paitsi akkujen myös antibioottikuurini takia, ei se tuolla jatkuvalla suhaamisella mitään ehdi tekemään. Eli kyllä, verkkarit & villasukat & Fatso. Kuulostaa suunnitelmalta.
Intouduin ostamaan kaupasta eilen juustoa. Väärin, virhe.
monday,
nov 17, 2008
[seuraus ja syy on normaali katastrofi]
Neulon säärystimiä kuin pieni eläin. Onko tälle jotain äänitehostetta?
On vähän lannistunut olo, en nimittäin nukkunut viime yönä juurikaan ja nyt on kurkku taas turvoksissa (joskaan ei ihan kauhean kipeä). Toivon kovasti, että se on vain jälkitautina iskenyt flunssa, mutta menen huomenna näyttämään sitä YTHS:lle ihan varmuuden vuoksi ja jos siellä vahvistavat epäilykseni niin se on sitten takaisin keskussairaalaan ja leikattavaksi. Wuppiduu, juhlaa. Aion minimoida riskin pakkaamalla kaikkia hyödyllisiä tavaroita jo valmiiksi mukaan, sitten en ainakaan joudu mihinkään.
Rokumentti ja sen myötä viikonloppu otti ja starttasi jo torstaina Areenalta. Mukaan mahtui keikkaa (Disco E, CMX, Risto, Ville H. & Joose K.), leffaa (Hell House & What We Do Is Secret), esitelmää (Tapio Rautavaara) ja ilmaista livetaltiointia (Ismo & Teho), paljon ihmisiä, paljon kivoja hetkiä, vähän huonoja hetkiä, ihan liikaa lahnaamista, loputonta mesetystä ja pientä hämmennystä. Koitin toipilaana ottaa rauhallisesti kaikki riennot, mutta silti sunnuntai koitti aika väsyneenä ja kenkkupäivistä kauheimpana. Illalla vip-Ville lauleli minut kyllä taas paremmalle tuulelle, vaikka kovin ristiriitaisia tunteita setti aiheuttikin.
Kenkkuilu ja tunnepitoiset keikkakokemukset aiheuttivat minimuotoisen hajoilun illan päätteeksi kotona. Tilanne onneksi pelastui aika odottamattomalla tavalla.
Maija sanoo (0:25):Oletko hajoamassa paloiksi lattialle?
hanna sanoo (0:26):Psyykeni on paloina lattialla.
Maija sanoo (0:26):Tilanne ei ole hallinassa.
hanna sanoo (0:27):Ei muuta, ei muuta.
Maija sanoo (0:30):Kukaan ei kuule, mitä vedetyn verhon takana tapahtuu?
hanna sanoo (0:30):Täytyy kerätä itseni kasaan.
Maija sanoo (0:31):Kaikki kääntyy vielä parhain päin.
hanna sanoo (0:31):Kyllä. Tähän on lääke varmasti.
Maija sanoo (0:33):Saa paha palkkansa, saa maistaa omaa lääkettään!
hanna sanoo (0:34):Joko voi lopettaa? Loppuu stamyksnat kesken.
Maija sanoo (0:34):Alkoi olla joo vähän väkisin haettuja noi miun viimeiset
Maija sanoo (0:35):Aika hyvä keskustelu, noin yleisesti kuitenkin
hanna sanoo (0:35):Kyllä, olen ehdottoman samaa mieltä.
Ei meseriemut onneksi tuohon loppuneet. Nooran logit ovat poikkeuksetta julkaisukelvottomia, mutta tänään olen tykännyt niiden lisäksi myös
Juhosta melkein yhtä paljon kuin David Tennantista ja pähkinäkarkeista. Ja Jarkko Martikaisen ja Ville Leinosen lauluista, jotka olin jotenkin onnistunut unohtamaan.
tuesday,
nov 11, 2008
[allegoria]
Olisi kai pitänyt laittaa vielä yksi pyjama-aiheinen otsikko, niin olisi tullut hattutemppu. En sitten jaksanut.
Tein tässä huomion. Minulla on ikävä Aleksia. Onhan tuolla fukseissa potentiaalisia vara-Alluja vaikka kuinka, mutta ei se vaan ole sama asia. Enkä nyt ole tätä mieltä siksi, että haluaisin laulaa Heaven on Their Mindsia tai mitään, sitä yleistä hälätystä tässä vaan kaipailen. Että saa luvan mies joulun tienoilla tehdä visiitin myös Pohjois-Karjalan kunnaille tai en ala. Ja veikkaisin, että tätä mieltä on aika moni muukin, ettei sen nyt ihan yksinomaan minun takiani tarvitse tänne matkustella.
Jostain näitä vaan kumpuaa.
Katja sanoo (22:18):Voikakka
Katja sanoo (22:19):Eiku voi kakka.
Katja sanoo (22:19)::D
hanna sanoo (22:19)::D
hanna sanoo (22:19):HYIIIII.
Katja sanoo (22:19)::D
Katja sanoo (22:19):Sori.
Jos on pitkään ollut syömättä karkkia ja sitten tarjotaan Fazerin parhaista yhtä, kannattaako lakko lopettaa, jos ei ole ihan varma, onko tarjolla oikeasti kisskiss vai pelkästään ihan hyvä ja sinällään kelvollinen pähkinäkarkki?
monday,
nov 10, 2008
[nuo raidallisissa pyjamissaan hassunkurisilta näyttävät miehet]
Ville kävi perjantaina ja toi kasan Salamasiskoja, salamaveljiä luokseni. Ja poppi raikaa! Oikeasti en halua tietää, kuinka monta kertaa Hiustesi tuoksu on nyt muutaman päivän aikana ehtinyt soimaan. Vaan pysyypähän mieli edes suhteellisen pirteänä tuota kuunnellessa, se on fakta.
Olipa kiva viikonloppu kyllä. Annan kanssa laatuaikailtiin ja otettiin rauhalliselta kantilta elo ja olo. Ohjelmassa oli lahnailua, hyvää ruokaa, saunaa ja saunajaffaa, pienimuotoista sightseeing-kävelyä ja ihan liikaa telkkaria (mutta hei klassikoita hengessä Monty Python, Chaplin & The Fast Show). Käytiin myös sunnuntaikahvilla Jokelassa pelaamassa pari erää shakkia. Hienointa kuitenkin oli ehkä spontaani musikaalihetki - siinä kaikessa rauhassa pilkoin punajuuria keittoa varten ja seuraavaksi tajusin, että olimme heittäytyneet varsin kyseenalaiseen tulkintaan Donkkareiden Avaruusorkesteri Bubl-A-Qumitu-L.A.Kiistä. Hyvä biisi, jos ei nyt ihan meidän äänialassa.
Saatettuani Annan junaan lähdin vielä jatkamaan lahnaamista siniselle tilkkutäkille. Noh, nyt on Cinderella Mankin lopulta nähty (hyi ahdistus). Mutta hei niiq Russell Crowe lääh. Olen siitä vähän sitä mieltä, että hetkeen ei tarvitsekaan televisiota sitten katsoa. Vaikka olihan siitä töllöttelystä hyötyäkin, löysin nimittäin vanhan rakkaan taas lauantaina uudestaan.
Jack Pott & Tom Bowles. Ei niillä häviä.
Voisi yrittää vaikka palata arkeen taas ja alkaa tehdä juttuja. Haaahahaha. Huomenna aloitan työnhakuvalmennuksen oppimispäiväkirjan kirjoittamisen. Ihan oikeasti.
Akateeminen diskurssi, osa 71108:
Hanna 2:18pmOm nom nom jätskiä.
Matti 2:18pmnomnomnomnomnom
Menen tänään katsomaan uutta jeims pöndiä.
Voisin ostaa leffanamua nom nom.
Hanna 2:19pmNom nom. Voit myös ihkutella Danielia, aikamoista.
Matti 2:19pmLihaksia ja karkkeja, ihan parasta.
Hanna 2:20pmArvaa vaan meneekö tämä keskustelu blogiin.
Matti 2:20pmEn minä muuta odottaisikaan. :)
wednesday,
nov 5, 2008
[pinkki pyjama]
Tukholmassa oli mukavaa, vaikka olo ei ollut ihan huipussaan ja mitään erikoista ei tehnytkään. Käveltiin Riian ja Empun kanssa pitkin Tukholmaa, viljeltiin kehnoa huumoria ja otettiin hölmöjä valokuvia. Ja oli tosi mukava nähdä tyttöjä ihan ajan kanssa, ja etenkin juuri noita kahta edellämainittua. Nähdään niin harvoin ja näemmä juttua riittää ihan loputtomiin.
Vaan kuinka alas huumorin taso voi oikeasti tippua? Alkuun kukaan ei uskonut, että kakka- ja kummitushuumori kestäisi alkukiherrystä pidemmälle, mutta ei, kyllä se kukoisti torstai-illasta lauantaiaamuun ihan ansiokkaasti.
- Sataa.
- Kakkaa.
- Ei, kyllä se on ihan vettä.
Mutta niin. Ei ollut korvatulehdus. Harkitsen silti jonkun likvidoimista. Huutaen. Vietin nimittäin tällä viikolla kaksi yötä Tikkamäellä nielupaiseen takia. Hyi helvetti. Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että se on itsessään jo ihan tarpeeksi vastenmielinen tauti, sen nimi ei tarvitsisi kaiken kukkuraksi olla
paise. Vaan ehkä mielipiteeni ei paina tässäkään asiassa tarpeeksi. En silti valita (paljon). Keskussairaalan henkilökunta oli nimittäin i-ha-naa, ja minusta pidettiin hyvää huolta. Lisäksi Katja ja Noora roudasivat tavaraa ja pitivät seuraa, joten mikäs siinä oli ollessa hienossa retroaamutakissa ja pinkissä pyjamassa.
En ehkä silti halua, että tämä uusii. Ää.
Tänään kotiin tullessa näin Kulta Katriinan uuden kadunvarsimainoksen. "Meidän kahvi"? Ei! Melkein jouduin soittamaan ihmiselle, jolle en ole puhunut kuukausiin, koska olen lähes varma, että kyseinen henkilö on asiasta ihan yhtä käärmeissään kuin minäkin. Särkylääkepöllystä huolimatta tajusin kuitenkin, ettei se ehkä olisi ollut kovin järkevä avaus (tai järkevä mikään) ja jätin puhelimen laukkuun. Silti. Ei voi tajuta.
wednesday,
oct 29, 2008
[kihlaus]
Epäilen korvatulehdusta. Likvidoin kaikki. Huutaen.
--
Näin äsken tärähtäneen kuvan Jaakon pitkään piilotellusta Halloween-asusta. Menin siitä vallan pähkinöiksi.
hanna sanoo (17:56):<3
hanna sanoo (17:56):Mennääx naimisii?
Jaakko sanoo (17:57):Vaik heti
On hyvä tietää, ettei tästä kylmästä maailmasta ainakaan romanssi ole kuollut.
tuesday,
oct 28, 2008
[testaa IQ nyt!]
Voi saasta. Ei VOI olla näin tehoton päivä, keskittymiskyky on taas jossain ihan muualla. Luentopäiväkirjat eivät etene toivotulla tavalla eikä oikein mikään muukaan. Arararrr.
Lennonin rapsuttelun ohella teen sitten hyödyllisiä asioita kuten makaan hömppäromaanin vieressä (en jaksa avata sitä) ja kaivan kaikkea horoskooppiroinaa netistä ("Meissä kaikissa on feminiininen ja maskuliininen puolemme, mutta tuskin keneltäkään muulta sujuu roolin vaihtaminen yhtä luonnikkaasti kuin Vaakanaiselta"). Kehonhuoltoonkaan ei viitsi mennä, kun kuitenkin saan jonkun superyskäkohtauksen ja se siitä sitten. Optimismi kunniaan!
Toisaalta ehkä muutaman tunnin nukkuneelta lenssuilijalta ei kannata ihan hirveitä määriä optimismia odottaakaan. Voisko tää lahnaolo oikeesti vaan mennä nyt pois?
(Manamanamana.)
Mutta hei! Facebookin käännetyt mainokset rullaa ok! Luulin että "Oletko Britney Spears tai joku muu julkkis?" olisi jo jotain, mutta ei. Bongasin uuden suosikkini tänään:
Oletko tyhmä?Keskimääräinen amerikkalainen n älykkyysosamäärä on 98 Katso jos voit lyödä sitä! Testaa IQ nyt!
Jee, kaikki joukolla lyömään älykkyysosamäärää! Siitä luulisi mielenkin piristyvän.
